2000-luvulla sosiaalinen media on muuttanut ihmisten tapaa kommunikoida ja vaihtaa tietoja. Se on kehittynyt vahvaksi välineeksi, joka mahdollistaa yhteydenpidon kaikkialta maailmasta, ja sillä on myös huomattava vaikutus siihen, miten tieteellistä tutkimusta tehdään, miten sitä vaihdetaan ja miten siitä tiedotetaan yleisölle.
Tässä artikkelissa tarkastellaan tieteen ja sosiaalisen median merkitystä sekä mahdollisuuksia ja haasteita, joita sen käyttö tarjoaa tieteellisessä tutkimuksessa ja viestinnässä.
Miten tiede ja sosiaalinen media liittyvät toisiinsa?
Sosiaalisen median merkitys tieteen alalla on kasvanut, ja siitä on useita etuja tutkijoille ja tiedeyhteisölle.
Yksi sosiaalisen median tärkeimmistä eduista on se, että sen avulla tutkijat voivat kommunikoida keskenään, kehittää ammatillisia verkostojaan ja jakaa tuloksiaan. Tutkijat voivat käyttää sosiaalista mediaa tutkimustulostensa välittämiseen, mikä auttaa lisäämään tieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikutusta tavoittamalla laajemman yleisön yhteisön ulkopuolella.
Sosiaalinen media voi myös helpottaa tietojen ja resurssien vaihtoa, mikä voi johtaa tehokkaampaan ja yhteistoiminnallisempaan tutkimukseen ja siten nopeuttaa tieteellistä löytämistä ja vähentää päällekkäistä työtä.
Lisäksi sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös muiden tieteenalojen tutkijoiden osallistumiseen, joilla ei muuten olisi ollut tilaisuutta työskennellä. Tämä voi johtaa uusiin tutkimusideoihin ja -aiheisiin sekä monitieteisiin lähestymistapoihin tieteellisiin haasteisiin.
Sosiaalisen median avulla voidaan myös sitouttaa yleisö tieteeseen ja kehittää tieteellistä ymmärrystä, mikä lisää yleisön luottamusta ja tukea tieteelliselle tutkimukselle.
Sosiaalisen median käytön merkitys tieteellisistä löydöistä tiedottamisessa
Sosiaalisella medialla on mahdollisuus lisätä tutkimuksen vaikutusta ja edistää tieteen ymmärrettävyyttä vuorovaikutuksen kautta laajemman yleisön kanssa, reaaliaikaisen palautteen saamisen kautta ja parantamalla yleistä tietoisuutta tieteestä. Sosiaalinen media on useissa tapauksissa edistänyt merkittävästi tiedettä, mikä osoittaa sen merkityksen:
- Ebola-epidemia Länsi-Afrikassa: Vuonna 2014 Länsi-Afrikassa puhjenneen Ebola-epidemian aikana sosiaalista mediaa käytettiin taudin leviämisen seuraamiseen sekä ennaltaehkäisevien ja hoitoa koskevien tietojen levittämiseen. Tutkijat ja julkisen terveydenhuollon ammattilaiset käyttivät sosiaalista mediaa kommunikoidakseen keskenään ja yleisön kanssa sekä koordinoidakseen toimiaan epidemian puhkeamisen yhteydessä.
- Maanjäristysten seuranta: Sosiaalista mediaa on käytetty maanjäristysten ja muiden luonnonkatastrofien seurantaan. Esimerkiksi Japanin vuoden 2011 maanjäristyksen ja tsunamin aikana Twitteriä käytettiin katastrofitietojen välittämiseen ja kadonneiden ihmisten löytämiseen.
- CORD-19 (COVID-19 Open Research Dataset): CORD-19-tietokokonaisuus on tutkijoiden, tutkijoiden ja teknologiayritysten yhteinen ponnistus, jonka tarkoituksena on tarjota täydellinen resurssi COVID-19:n tieteellistä tutkimusta varten. Aloite sai alkunsa sosiaalisessa mediassa vuonna 2020, kun tutkijat julkaisivat Twitterissä toimintakutsun, jossa he pyysivät apua COVID-19:tä koskevan tieteellisen tutkimuksen kokoelman kokoamiseen.
Tiede ja sosiaalisen median aloitteet
Sosiaalisen median ja muiden verkkoalustojen kasvava käyttö tieteellisessä viestinnässä on johtanut myös monenlaisiin aloitteisiin, joilla pyritään ymmärtämään paremmin tieteen ja sosiaalisen median vaikutusta.
Altmetric
Altmetric, joka on menetelmä, jolla mitataan tutkimustulosten vaikutusta sosiaalisessa mediassa, uutismediassa, blogeissa ja muilla verkkoalustoilla. Sen avulla saadaan kattavampi kuva siitä, kuinka paljon huomiota tutkimus saa. Lue "Altmetric: Lopullinen opas tutkimuksen näkyvyyden parantamiseen" ymmärtääksesi lisää.
Impactstory ja avoimen tieteen viitekehys (OSF)
Impactstory ja Avoimen tieteen puitteet (OSF) myös nämä kaksi verkkopohjaista alustaa, joita käytetään tutkimustulosten järjestämiseen ja jakeluun. Impactstory keskittyy tutkimuksen vaikutuksen arvioinnissa käytettäviin vaihtoehtoisiin mittareihin, kuten sosiaalisen median mainintoihin, latauksiin ja viittauksiin, kun taas OSF keskittyy tutkimushankkeiden, kuten esiprinttien, datan ja ohjelmistojen, organisointiin ja jakeluun tarkoitettuihin välineisiin.
Väärää tietoa ja valeuutisia sosiaalisessa mediassa
Väärinformaatio ja valeuutiset sosiaalisessa mediassa ovat vakavia ja kehittyviä haasteita. Väärinformaatio on virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon tarkoituksellista levittämistä, kun taas valeuutiset ovat väärien tai teennettyjen tarinoiden tarkoituksellista levittämistä.
Sosiaalisen median verkostoja on moitittu niiden osuudesta väärän tiedon ja valeuutisten levittämiseen, ja ne ovat alkaneet kehittää erilaisia vastatoimia.
Jotkin alustat ovat esimerkiksi ottaneet käyttöön faktantarkistusmenettelyjä ja vähentäneet väärennöksiksi tai harhaanjohtaviksi todettujen tietojen paljastumista. Toisilla on käytössä standardeja, joilla rajoitetaan tietyntyyppistä väärää tietoa tai vaaditaan merkintöjen laittamista kiistanalaista materiaalia sisältäviin viesteihin.
Sosiaalisen median väärän tiedon ja valeuutisten haasteeseen vastaaminen edellyttää kuitenkin monimutkaista ja aikaa vievää strategiaa. Medialukutaidon parantaminen, vastuullisen tiedonjakamisen edistäminen, riippumattomien faktojen tarkistusorganisaatioiden tukeminen ja foorumien saattaminen vastuuseen roolistaan väärän tiedon ja valeuutisten levittämisessä ovat kaikki vaihtoehtoja näiden vakavien ja huolestuttavien haasteiden ratkaisemiseksi.
Yli 70 000 täsmällistä tieteellistä lukua, jotka lisäävät vaikuttavuuttasi.
Luvut voivat auttaa sinua lisäämään tutkimuksesi vaikuttavuutta, ja oikean työkalun avulla työsi voi olla paljon helpompaa. Tutustu Mind The Graph ja tutustu tähän upeaan työkaluun, joka antaa sinulle yli 70 000 lukua, joiden avulla voit tehdä tutkimuksestasi erinomaisen.
Tilaa uutiskirjeemme
Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.
