Mikä on DOI? Tarkoituksen ja merkityksen tutkiminen

Nykypäivän digitaalisella aikakaudella tiedon runsaus on aiheuttanut merkittävän haasteen: miten tutkijat, akateemikot ja ammattilaiset voivat tehokkaasti tunnistaa, käyttää ja siteerata tieteellistä sisältöä valtavassa tietomeren keskellä? Digitaaliset objektitunnisteet (Digital Object Identifiers, DOI) ovat keskeisiä välineitä tieteellisen viestinnän alalla.

DOI-tunnukset ovat muuttaneet tapaa, jolla navigoimme ja viittaamme tieteellisiin aineistoihin, ja ne ovat tarjonneet standardoidun menetelmän digitaalisen sisällön tunnistamiseen ja paikantamiseen.

Tällä artikkelilla on kaksi tarkoitusta: antaa kattava vastaus kysymykseen "Mikä on DOI?" ja tarjota arvokasta tietoa viittaustyyleistä.

Tämän artikkelin tavoitteena on antaa lukijoille perusteellinen käsitys DOI:n käsitteestä, tutkia sen merkitystä tieteellisessä viestinnässä ja antaa käytännön ohjeita DOI:iden sisällyttämisestä viittauksiin, jotta he ymmärtäisivät DOI:t ja niiden roolin viittausprosessissa.

Mikä on DOI?

Digitaalisen objektin tunniste (DOI) on digitaaliselle objektille tai resurssille annettu yksilöllinen aakkosnumeerinen tunniste, jolla varmistetaan sen jatkuva saatavuus ja siteerattavuus internetissä. DOI-tunnusten historiallisen taustan ymmärtämiseksi on palattava 1900-luvun loppupuolelle, jolloin internet laajeni nopeasti ja digitaalinen tieto yleistyi.

Internetin alkuaikoina hyperlinkittämisestä tuli keskeinen väline verkkosivujen ja -resurssien yhdistämisessä. Digitaalisen sisällön määrän kasvaessa räjähdysmäisesti luotettavien ja pysyvien linkkien ylläpidosta tuli kuitenkin merkittävä haaste. URL-osoitteita (Uniform Resource Locators) käytettiin yleisesti viittaamaan verkkosivuihin, mutta ne olivat alttiita linkkihäviöille - tilanteelle, jossa URL-osoitteet menettivät paikkansa verkko-osoitteiden muuttumisen tai resurssien katoamisen vuoksi.

Kansainvälinen DOI-säätiö (International DOI Foundation, IDF) perustettiin vuonna 1998, kun tunnustettiin tarve vankalle ja pysyvälle linkitysjärjestelmälle. IDF teki yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten kustantajien, kirjastojen ja teknologiatoimittajien, kanssa DOI-järjestelmän kehittämiseksi.

DOI-järjestelmä sai inspiraationsa Handle-järjestelmästä, joka on hajautettu verkkoprotokolla, joka on suunniteltu yksilöllisten tunnisteiden antamiseen digitaalisille objekteille. DOI-järjestelmä perustui tähän konseptiin, ja siinä otettiin käyttöön keskitetty rekisteröintitoimisto, joka vastaa DOI-tunnusten myöntämisestä ja ylläpidosta. Tämä virasto tunnetaan nimellä International DOI Foundation Registration Authority.

Vuonna 2000 IDF käynnisti DOI-järjestelmän virallisesti keskittyen aluksi akateemiselle ja kustannusalalle. Päätavoitteena oli tarjota luotettava ja pysyvä tunniste tieteellisille artikkeleille, lehdille ja muille digitaalisille resursseille. Kustantajat alkoivat antaa julkaisuilleen DOI-tunnuksia varmistaakseen, että vaikka verkko-osoitteet muuttuisivat tai sisältöä siirrettäisiin, DOI-tunnus pysyisi muuttumattomana ja tarjoaisi luotettavan linkin resurssiin.

Ajan mittaan DOI:iden käyttö laajeni tieteellisen julkaisemisen ulkopuolelle. Myös muut alat, kuten valtion virastot, tutkimuslaitokset ja teollisuuden alat, havaitsivat DOI-tunnusten edut digitaalisten resurssien pysyvän saatavuuden varmistamisessa. DOI-tunnuksia alettiin antaa tietokokonaisuuksille, konferenssijulkaisuille, raporteille ja monenlaiselle muulle digitaaliselle sisällölle, mikä laajensi niiden käyttöä ja merkitystä.

DOI-järjestelmän infrastruktuurin tueksi perustettiin useita organisaatioita DOI-rekisteröintitoimistoiksi, jotka vastaavat DOI-tunnusten myöntämisestä tietyillä aloilla tai toimialoilla. Nämä rekisteröintitoimistot tekevät yhteistyötä IDF:n kanssa varmistaakseen DOI-järjestelmän eheyden ja toimivuuden.

Nykyään DOI-merkinnöistä on tullut olennainen osa tieteellistä viestintää ja digitaalisen tiedon levittämistä. Ne tarjoavat luotettavan ja standardoidun menetelmän digitaalisten resurssien tunnistamiseen, käyttämiseen ja viittaamiseen, mikä takaa niiden pitkäaikaisen saatavuuden ja helpottaa tarkkaa viittaamista akateemisissa ja ammatillisissa yhteyksissä.

Miten doi:n avulla voi löytää artikkelin, johon se viittaa?

DOI:n avulla voi etsiä artikkelin, johon se viittaa, noudattamalla suoraviivaista prosessia. Kopioi ensin DOI, joka esitetään yleensä yksilöllisenä aakkosnumeerisena merkkijonona, kuten "10.1234/abcd1234".

Siirry seuraavaksi verkkoselaimeen ja siirry DOI-resolver-palveluun. Nämä palvelut on erityisesti suunniteltu kääntämään DOI:t toimiviksi linkeiksi, jotka johtavat suoraan haluttuun artikkeliin. Yleisiä DOI-resolveripalveluja ovat CrossRefin DOI-resolveri ja kansainvälinen DOI-säätiön resolver.

Kun olet DOI-resolver-palvelussa, liitä kopioitu DOI annettavaan haku- tai syöttökenttään. Aloita hakuprosessi napsauttamalla "Resolve" tai "Go" -painiketta.

DOI-resolveri käsittelee DOI:n ja ohjaa käyttäjän vastaavan artikkelin verkkosivulle tai aloitussivulle. Tämä sivu sisältää yleensä yksityiskohtaisia tietoja artikkelista, kuten otsikon, kirjoittajat, tiivistelmän ja julkaisutiedot. Monissa tapauksissa käyttäjillä on ilmainen tai rajoitettu pääsy artikkelin koko tekstiin lehden tilaus- tai käyttöoikeuskäytännöistä riippuen.

Käyttämällä DOI-tunnusta ja DOI-ratkaisupalvelua tutkijat, opiskelijat ja ammattilaiset voivat tehokkaasti etsiä ja käyttää DOI-tunnukseen liittyvää tiettyä artikkelia, mikä takaa tarkan viittauksen ja helpottaa tieteellisen sisällön hakemista.

Esimerkkejä siitä, mistä DOI:t löytyvät

DOI-merkintöjä löytyy monista eri paikoista, erityisesti tieteellisistä julkaisuista ja digitaalisista resursseista. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä siitä, mistä DOI:t löytyvät:

Akateemiset artikkelit: Monissa tieteellisissä artikkeleissa, olipa ne sitten julkaistu lehdissä, konferenssijulkaisuissa tai akateemisissa tietokannoissa, on DOI. DOI:t näkyvät usein näkyvästi artikkelin ensimmäisellä sivulla tai lähellä artikkelin otsikkoa, tiivistelmää tai kirjoittajan tietoja.
Kirjat ja kirjan luvut: DOI-tunnuksia annetaan yleisesti kirjoille ja kirjan luvuille, erityisesti akateemisissa ja tutkimuspainotteisissa julkaisuissa. Ne löytyvät tekijänoikeussivulta, luvun alusta tai lopusta tai viiteosasta.
Tutkimusaineistot: Koska tutkimustiedon merkitys kasvaa, tietokokonaisuuksille annetaan DOI-tunnuksia, jotta varmistetaan niiden siteerattavuus ja löydettävyys. Tietokokonaisuuksien DOI-tunnukset annetaan yleensä tietokokonaisuuden kuvauksen, metatietojen tai viittaustietojen yhteydessä.
Raportit ja tekniset asiakirjat: Raportteja, valkoisia papereita, teknisiä asiakirjoja ja muita vastaavia resursseja voidaan myös määrittää DOI-yksiköillä. DOI mainitaan usein kansilehdellä, otsikossa tai asiakirjan metatiedoissa.
Verkkolehdet ja tietokanta-alustat: Monissa verkkolehdissä ja akateemisissa tietokantaympäristöissä DOI-tunnukset ovat osa artikkelien metatietoja. Kun selaat artikkeleita näillä alustoilla, DOI annetaan yleensä artikkelin otsikon, kirjoittajien ja tiivistelmän ohella.
Digitaaliset arkistot ja laitosten verkkosivustot: Digitaaliset arkistot, kuten institutionaaliset arkistot tai aineistokohtaiset arkistot, antavat usein DOI-tunnuksia isännöimälleen sisällölle. Kun aineistoa käytetään näistä arkistoista, DOI löytyy yleensä resurssin esittelevältä verkkosivulta tai arkiston viittausohjeista.
Viiteluettelot ja viittaukset: Kun tutkitaan tieteellisiä artikkeleita, on yleistä, että DOI-tiedot on lueteltu lähdeluetteloissa viitattujen teosten bibliografisten tietojen rinnalla. Myös muissa julkaisuissa, kuten kirjoissa tai artikkeleissa, olevat viittaukset voivat sisältää DOI:t, jos ne ovat saatavilla.

Mikä on DOI APA?

Osoitteessa APA-tyyli, DOI olisi esitettävä tavallisena tekstinä, jota ei ole kursivoitu. Seuraavassa on esimerkkejä otsikoiden, niteiden/numeroiden, sivunumeroiden ja DOI:iden muotoilusta eri yhteyksissä:

1. Artikkeli, jolla on DOI

Tekijän sukunimi, tekijän etunimen alkukirjain. (Vuosi). Artikkelin otsikko. Lehden nimi, Volume(Issue), Sivuväli. DOI

Esimerkki:

Smith, J. R. (2021). Ilmastonmuutoksen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen. Ympäristötieteet, 15(2), 123-145. https://doi.org/10.1234/abcd1234

2. Kirja DOI:lla

Tekijän sukunimi, tekijän etunimen alkukirjain. (Vuosi). Kirjan nimi. Kustantaja. DOI

Esimerkki:

Johnson, A. B. (2019). Maailmankaikkeuden tutkiminen: Kokonaisvaltainen opas. Universe Publishers. https://doi.org/10.5678/xyz7890

Scribbr Citation CheckerUusi

Scribbr Citation CheckerNew on tehokas työkalu, joka säästää aikaa varmistamalla tarkat viittaukset. Tekoälyteknologiaa ja asiantuntijatietoa yhdistämällä se havaitsee virheet, kuten vääränlaisen kirjoittajan muotoilun ja puuttuvat tiedot.

Se tarkistaa välimerkit, isojen alkukirjainten käytön ja "et al." -käytön ja merkitsee epäjohdonmukaisuudet. Lisäksi se havaitsee puuttuvat viittaukset ja tarjoaa interaktiivisen raportin nopeaa ratkaisua varten. Se tukee eri tyylejä ja tarjoaa vaivattoman käyttökokemuksen ilman rekisteröitymistä.

Voit valita tekoälyavusteisen tarkistuksen tai asiantuntija-avun moitteettomia tuloksia varten. Scribbrin avulla voit käsitellä viittausten monimutkaisuutta luottavaisin mielin, säästää aikaa ja säilyttää korkeat tarkkuusvaatimukset.

300+ valmiiksi tehtyä kaunista mallia ammattimaisille infografiikoille

Mind the Graph on alusta, joka tarjoaa tutkijoille laajan valikoiman yli 300:aa valmiiksi tehtyä, visuaalisesti houkuttelevaa mallia ammattimaisten infografiikoiden luomiseen. Nämä mallit on suunniteltu erityisesti auttamaan tutkijoita viestimään tehokkaasti monimutkaisia tieteellisiä käsitteitä ja tietoja visuaalisin keinoin. Lisäksi alusta tarjoaa erilaisia työkaluja ja ominaisuuksia, kuten interaktiivisia elementtejä ja kaavioita, infografiikan laadun ja vaikutuksen parantamiseksi. Hyödyntämällä Mind the Graph:tä tutkijat voivat virtaviivaistaa suunnitteluprosessia ja säästää arvokasta aikaa ja vaivaa.