"Mielestämme artikkelin julkaiseminen ei ole tutkijan päätepiste.". Haastattelimme External Diffusionia heidän työstään ja siitä, miten he parantavat tiedeviestintää. Tsekkaa se!
1. Mikä oli käännekohta ulkoisen diffuusion perustamiselle?
Tutkijana Damien tunsi tarvetta jakaa työtään eri tavalla tieteellisten julkaisujen ja konferensseissa pidettävien tiedotustilaisuuksien lisäksi. Hän perusti henkilökohtaisen blogin ja alkoi olla aktiivinen Twitterissä. Blogikirjoitusten kirjoittaminen tieteellisistä artikkeleista (omista tai jostain muusta kirjallisuudesta löytyneestä mielenkiintoisesta teoksesta) oli harjoitus, josta hän nautti paljon. Pointti on käyttää vaihtoehtoista viestintätyyliä, joka on tieteellisen viestinnän tiukan kankaan ulkopuolella ja välttää sen jargonia. Hän kuitenkin huomasi verkkosivujen tilastoja tarkastelemalla, että näille artikkeleille oli vaikea saada katsojia, vaikka hän pyrki edistämään tiedotusta.
Keväällä 2015, kun hän keskusteli veljensä Alexin kanssa, joka on verkko- ja sosiaalisen median yrittäjä, syntyi ajatus: verkkokeskittymä, joka takaisi relevantin ja massiivisen yleisön tiedejulkaisujen kirjoittajille, jotka haluavat blogata artikkelinsa. Damien keksi kaikki asiat, joista kirjoittajat haluaisivat hyötyä. Alex keksi teknisiä ratkaisuja ja ehdotuksia, joilla voitaisiin tarjota vielä enemmän. Yhdessä he suunnittelivat verkkosivuston ja alkoivat rekrytoida ensimmäisiä avustajia ja seuraajia sosiaalisessa mediassa. Sivusto avattiin lokakuussa 2015.
2. Miten ulkoinen diffuusio voi auttaa tutkijoita tiedottamaan tuloksistaan?
Katsomme, että julkaiseminen tiedemies ei päädy paperiin.. Useimmat tutkijat tuntevat tarvetta puhua tuloksistaan täydentävillä tavoilla. He esimerkiksi puhuvat konferensseissa varmistaakseen, että yhteisö kuulee heidän työstään. Joskus he käyttävät yliopiston viestintäosaston palveluja tavoittaakseen lehdistön. Jotkut viestivät myös suoraan sosiaalisen median kautta. Bloggaaminen on vielä yksi tiedeviestinnän, levittämisen, tiedottamisen ja edistämisen kanava (kutsukaa sitä miten haluatte). Jotta bloggaaminen vaikuttaisi, ei riitä, että kirjoitat hyvää sisältöä, vaan tarvitset laajan ja merkityksellisen yleisön.
Ulkoinen diffuusio -blogikirjoitus koostuu moniosaisesta sivusta, joka voi sisältää erityyppistä kiinnostavaa sisältöä (infografiikkaa, kuvitusta, useita linkkejä, kirjoittajan elämäkerta, video jne.). Kirjoittaja toimittaa sisällön ehdottamamme mallin pohjalta. Pyydettäessä autamme sisällön luomisessa. Ulkoisen diffuusion vahvuus on yleisö ja aktiivinen sosiaalinen media. Kun viesti on julkaistu verkkosivustolla, aktivoimme todellisen viestintäsuunnitelman varmistaaksemme, että viestiä ja artikkelia käsitellään verkossa asiaankuuluvassa yhteisössä.
3. Miten tiedeyhteisö suhtautui työhösi?
Aloitimme kourallinen viestejä eikä meillä ollut juuri lainkaan seuraajia sosiaalisessa mediassa. Nyt julkaisemme yhden postauksen noin joka viikko, ja yleisömme kasvaa hyvin nopeasti (esim. > 5000 seuraajaa Twitterissä). Merkittävää on se, että sosiaalisen median viesteissämme on korkea sitoutumisaste (RT, tykkäykset jne.) ja että monet "klikkaavat läpi" kohti varsinaista tieteellistä artikkelia, jota kirjoittajat haluavat mainostaa. Saamme yhteisöltä paljon myönteisiä kommentteja, ja olemme siitä erittäin iloisia!
4. Mitkä ovat ulkoisen diffuusion seuraavat vaiheet?
Seuraavana askeleena start-up-yrityksen kehittämisessä on kestävän liiketoimintamallin luominen. Etsimme institutionaalisia kumppaneita - yliopistoja, tutkimuskonsortioita, verkostoja jne. - jotka haluaisivat hyötyä palveluistamme säännöllisesti. Haluamme jatkaa sosiaalisen median yleisömme rakentamista. Tarjoamme pian myös maksullisia palveluita sisällön, kuten infografiikoiden, kuvitusten, videoiden ja popularisoivien artikkeleiden, laatimiseksi. Lopuksi meillä on vieras blogi sivu jossa julkaisemme ulkopuolisia kannanottoja erilaisista tieteelliseen julkaisemiseen ja tutkimukseen liittyvistä aiheista; aiomme rikastuttaa tätä sivua, jotta voimme jatkaa keskustelua yhteisön kanssa (ehdotukset ovat tervetulleita!).
5. Millaista kuvittelet tiedeviestinnän olevan parin vuoden kuluttua?
Tiedeviestinnällä on useita muotoja. Aina on tiedemiehiä, jotka ajattelevat, että heidän artikkelinsa puhuvat "itsestään" eivätkä tarvitse mitään muuta tiedotusta. Ja joissakin tapauksissa se saattaa todellakin toimia siinä, mitä he haluavat tehdä. Tieteellinen tiedeviestintä on kuitenkin keskellä vallankumousta: avoin julkaiseminen, avoin tiede, avoin data, esiprintit, julkaisun jälkeinen vertaisarviointi, yhteistyöjulkaisut jne. ovat vallankumouksen keskellä. Myös sosiaalinen media moninkertaistaa tietolähteet. Tässä tietovirrassa tieteellisen kirjoittajan näkökulmasta on yhä tärkeämpää pystyä erottumaan. Näin ollen verkkoläsnäolon ja sähköisen maineen hallinta on välttämätöntä.
Tieteen lukijan näkökulmasta, joka joutuu selviytymään nykyisestä informaatiotulvasta, tiedeblogien lukeminen on hyvä idea. Viestintämuotojen osalta innovaatiot ovat jo olemassa interaktiivisten julisteiden, sosiaalisen median keskustelujen ja live-videoiden jne. muodossa. Uskomme kuitenkin, että vanha kunnon paperi säilyy vielä pitkään, koska tiedeviestinnässä ei ole kyse vain vahvan viestin välittämisestä, vaan myös menetelmien ja tietojen jakamisesta täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta yhteisö voi rakentaa olemassa olevan työn pohjalta ja edetä eteenpäin. Todennäköisesti tiedeviestijöiden yhä tärkeämmäksi tehtäväksi tulee sitoutua yhteiskuntaan, tiedotusvälineisiin ja jopa politiikkaan ja auttaa järkeistämään puolueellisia tiedekeskusteluja (muuttoliike, ilmastonmuutos, rokotteet jne.). Nykyisessä viestintähuumassa voidaan helposti välittää typistettyjä viestejä, ja tiedemiesten on autettava kumoamaan tämä.
Tilaa uutiskirjeemme
Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.