Viittaus vs. viittaus: Viittaukset: Tärkeimpien erojen ymmärtäminen

Viittaukset ja viittaukset ovat kaksi akateemisen kirjoittamisen keskeistä osatekijää. Niillä on ratkaiseva merkitys kirjoituksessa käytettyjen lähteiden tunnistamisessa ja muiden tutkijoiden työn tunnustamisessa.

Akateemisen menestyksen saavuttamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että ymmärrät lainauksen ja viittauksen väliset peruserot. Tässä artikkelissa tarkastelemme lainauksen ja viittauksen välisiä eroja sekä niiden merkitystä ja käytännön työkaluja, joiden avulla voit käyttää niitä menestyksekkäästi kirjoituksissasi.

Mikä on viittaus?

Viittaus on käytäntö, jossa lähde mainitaan asiakirjan kirjoitustekstissä. Kun viittaat lähteeseen, osoitat käyttäneesi kyseisen lähteen tietoja, ideoita tai sanoja. Lähteiden mainitseminen osoittaa alkuperäisen kirjoittajan ja antaa lukijoille mahdollisuuden löytää lähde, jos he haluavat lisätietoja.

Akateemisessa kirjallisuudessa käytetään usein tekijän nimeä, julkaisuvuotta ja alkuperäisen aineiston sivunumeroita. Viittauksia voidaan käyttää todisteiden antamiseen väitteen tueksi, väitteen uskottavuuden lisäämiseksi tai muiden tutkijoiden työn tunnustamiseksi.

Mitä viittaaminen on?

Viittaus on prosessi, jossa laaditaan perusteellinen luettelo kaikista asiakirjassa mainituista lähteistä. Luettelo on asiakirjan lopussa, ja siinä annetaan kattavat bibliografiset tiedot kustakin lähteestä, kuten tekijän nimi, teoksen nimi, kustantaja ja julkaisupäivä.

Viittaus vs. viittaus: Keskeiset erot

Määritelmä ja tarkoitukset

Vaikka lainaaminen ja viittaaminen liittyvät läheisesti toisiinsa, niiden välillä on useita merkittäviä eroja:

Viittaus on asiakirjan tekstissä olevan tietolähteen mainitseminen, yleensä lisäämällä kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi sulkuihin tai käyttämällä alaviitettä tai loppuviitettä. Viittausta käytetään usein tukemaan väitettä tai väittämää tai antamaan näyttöä jostakin tietystä asiasta tekstin sisällä.

Viittaus taas tarkoittaa täydellisen luettelon esittämistä kaikista mainituista lähteistä, yleensä asiakirjan lopussa. Viittausten tarkoituksena on antaa lukijoille kattava ja tarkka luettelo asiakirjassa käytetyistä lähteistä, jotta he voivat tunnistaa ja tarkistaa mainitun aineiston ja jotta myöhemmät tutkijat voivat laajentaa teosta käyttämällä samoja lähteitä.

Sisältö

Viittaus sisältää yleensä tekijän nimen, julkaisuvuoden ja lähdeaineiston sivunumeron tai sivunumerot. Joissakin tilanteissa voidaan antaa lisätietoja, kuten teoksen nimi tai kustantajan nimi.

Lähdeluettelo puolestaan sisältää yksityiskohtaisempia tietoja lähteestä; jokainen lähdeluettelon merkintä sisältää tyypillisesti tekijän nimen, teoksen nimen, kustantajan ja julkaisupäivän sekä muita asiaankuuluvia tietoja, kuten painoksen, niteen tai sivunumeron.

Muotoilu

Viittaukset ovat usein lyhyitä ja niitä käytetään asiakirjan rungossa selittämään, mistä tietyt tiedot tai ajatukset ovat peräisin. Ne voivat olla eri muodoissa riippuen käytetystä viittaustyylistä, ja ne voidaan muotoilla sulkuihin, alaviitteisiin tai loppuviitteisiin, ja niiden sijainti asiakirjassa voi myös vaihdella viittaustyylin mukaan.

Sen sijaan viitteet ovat täydellinen luettelo kaikista lähteistä, joihin asiakirjassa viitataan. Ne sijoitetaan yleensä asiakirjan loppuun, eri sivulle, ja ne järjestetään aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen mukaan tai, jos tekijää ei ole, otsikon ensimmäisen sanan mukaan.

Viittauksen rakenne voi muuttua viittaustyylin mukaan, kuten viittausrakenne.

Sitaattityypit

Tekstissä voidaan käyttää useita erilaisia viittaustyyppejä. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä yleisimmistä tyypeistä:

Suora lainaus:

Suora lainaus on lähteen tekstin, lauseen tai virkkeen tarkka jäljennös, joka on ympäröity lainausmerkeillä ja johon on merkitty tekijän nimi, julkaisuvuosi ja lähdeaineiston sivunumero(t).

"Kauneinta, mitä voimme kokea, on salaperäinen" (Einstein, 1979, s. 5).

Parafraasi:

Lähteen aineiston uudelleenmuotoilu omin sanoin ja samalla asianmukainen maininta, kutsutaan parafraasiksi. Koska parafraasi sisältää useita lauseita, mainitse kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi mutta älä sivunumeroa.

Einsteinin (1979) mukaan kaunein tunne on tuntemattoman ihmettely.

Yhteenveto:

Tiivistäminen on sitä, kun esität tiiviin yhteenvedon tai tiivistetyn version lähteestä omin sanoin ja viittaat samalla kirjoittajaan. Kirjoittajan nimi ja julkaisuvuosi on mainittava viittauksessa.

Tutkijat ovat havainneet, että sokerin kulutus on yhteydessä suurempaan lihavuuden ja diabeteksen riskiin (Smith, 2015).

Epäsuora tai toissijainen viittaus:

Sellaisen aineiston lainaaminen, jonka löysit yhdestä lähteestä mutta joka julkaistiin ensimmäisen kerran toisessa lähteessä. Sekä alkuperäisen kirjoittajan nimi että käyttämäsi lähteen kirjoittajan nimi on mainittava viittauksessa.

Johnson (1998), kuten Smith (2015) on todennut, että liikunnan ja mielenterveyden välillä on positiivinen korrelaatio.

Viittaustyypit

Tekijä-päivämäärä-järjestelmä

Tekijä-päiväys-järjestelmässä olevat lähteet luetellaan raportin lopussa aakkosjärjestyksessä ensimmäisen kirjoittajan sukunimen mukaan, kuten seuraavassa esimerkissä:

Smith, J.K., L.M. Johnson ja R.T. Green. 2020. Effects of Climate Change on Forest Ecosystems. Ecology and Conservation, 25(4), 45-56.

Numeerinen järjestelmä

Tekijä-päivämääräjärjestelmässä lähteet järjestetään aakkosjärjestykseen ensimmäisen kirjoittajan sukunimen perusteella ja sijoitetaan esimerkiksi raportin loppuun:

4. Wilson, J.T., P. Mitchell ja K. Jones. 2010. Bird Communities in a Fragmented Forest Landscape. Journal of Wildlife Management, 74(2), 223-231.

Viittausten ja viittausten merkitys

Viittaukset ja viittaukset ovat olennaisen tärkeitä akateemisessa kirjoittamisessa, sillä niiden avulla kirjoittajat voivat mainita alkuperäiset tietolähteet. Niiden avulla lukijat voivat tarkistaa tekstissä esitetyt väittämät ja löytää niiden tueksi käytetyt lähteet.

Asianmukaiset viittaukset ja viittaukset auttavat osoittamaan kirjoittajan luotettavuuden ja asiantuntemuksen aiheesta ja välttävät samalla plagiointisyytökset.

Työkalut viittauksia ja viittauksia varten

Viittaus- ja viittaustyökalut voivat tehostaa ja tarkentaa lähteiden hallintaa huomattavasti. Tällaisia työkaluja ovat mm:

EndNote, Zoteroja Mendeley ovat esimerkkejä viitteiden hallintaohjelmista, jotka voivat auttaa sinua keräämään, tallentamaan ja järjestämään lähteitä sekä tuottamaan viittauksia ja bibliografioita.
Sitaattigeneraattorit, kuten EasyBib, Viittauskoneja BibMevoit syöttää lähdetiedot ja luoda oikean viittaustyylin mukaisen viittauksen.
Tekstinkäsittelyohjelmat, joissa on sisäänrakennetut viittausominaisuudet, kuten Microsoft Word ja Google Docs, jotka voivat tuottaa viittauksia ja kirjallisuusluetteloita useissa eri muodoissa.

Näiden työkalujen avulla voit varmistaa, että viittaukset ja viittaukset ovat tarkkoja, johdonmukaisia ja oikein jäsenneltyjä, mikä säästää aikaa ja vaivaa ja auttaa sinua välttämään mahdolliset virheet ja eettiset rikkomukset.

Aloita infografiikan ja tieteellisten kuvitusten luominen

Mind The Graph on käyttäjäystävällinen ja mukautuva työkalu, joka voi auttaa käyttäjiä vaikeiden tieteellisten käsitteiden ja tietojen graafisessa esittämisessä. Se on luotu tavoitteena tehdä tutkijoiden, opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten elämästä yksinkertaisempaa monilla eri aloilla.