Tarinoilla on aikojen alusta lähtien ollut merkittävä rooli ihmisen sivilisaatiossa. Kertomuksilla on uskomaton kyky vangita aivomme, koskettaa sydäntämme ja muuttaa käsitystämme maailmasta, olipa kyse sitten klassisista myyteistä, taruista tai nykyajan romaaneista ja elokuvista. Mitä näiden kiehtovien tarinoiden taustalla on? Miten tulkitsemme tarinoihin kätkeytyviä monitahoisia ja monikerroksisia merkityksiä?
Kerronnan analyysissä tarinankerronnan ydin analysoidaan, puretaan ja tehdään selväksi. Kerronnan analyysin avulla voidaan tutkia kerronnan rakenteeseen sisältyviä teemoja, malleja ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tässä kattavassa oppaassa pyritään antamaan tiedot ja taidot, joita tarvitaan kertomusten tarkkaan arviointiin ja ymmärtämiseen.
Mitä on narratiivinen analyysi?
Narratiivinen analyysi on monitieteinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on ymmärtää ja tulkita kertomusten rakennetta, sisältöä ja merkitystä. Siinä analysoidaan erilaisia tarinankerronnan lähestymistapoja, kuten kirjallisuudessa, suullisissa perinteissä, elokuvissa ja henkilökohtaisissa kertomuksissa esiintyviä tarinoita. Narratiivisessa analyysissä tutkitaan tarinoita, jotta voidaan tunnistaa niiden taustalla olevat teemat, mallit ja yhteiskunnalliset seuraukset.
Kerronnallisessa analyysissä tunnustetaan pohjimmiltaan, että tarinat ovat voimakkaita viestinnän, ilmaisun ja kulttuurin välittämisen välineitä eivätkä vain viihdyttäviä tai fiktiivisiä luomuksia. Tutkijat ja tutkijat ovat kiinnostuneita oppimaan lisää siitä, miten tarinat vaikuttavat sosiaaliseen dynamiikkaan, muuttavat käsitystämme maailmasta ja heijastavat sekä yksilön että ryhmän kokemuksia.
Kertomustyypit
Kertomuksia on monenlaisia, ja jokaisella on omat ominaisuutensa ja tarkoituksensa. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä yleisimmistä kertomusmuodoista:
Kirjalliset kertomukset
- Kaunokirjalliset teokset, kuten romaanit, novellit, runot ja näytelmät.
- Monimutkainen kerronta, monipuoliset hahmot ja temaattiset tutkimukset.
- Tarkoitettu viihdyttämään, haastamaan ajattelua ja herättämään tunteita.
Suulliset kertomukset
- Kulkee suullisesti sukupolvien kautta.
- Sisältää suullista historiaa, kansantarinoita, myyttejä ja legendoja.
- Säilyttää kulttuuriperintöä, välittää moraalisia opetuksia ja luo kollektiivisia identiteettejä.
Henkilökohtaiset kertomukset
- Kertomuksia ainutlaatuisista kokemuksista, muistoista ja pohdinnoista.
- Kirjoitettu henkilökohtaisina esseinä, omaelämäkerroina, muistelmina tai päiväkirjoina.
- Tarjoaa tietoa yksilöiden näkökulmista, tunteista ja henkilökohtaisesta kehityksestä.
Historialliset kertomukset
- Kuvaa henkilöitä, tapahtumia ja historiallisia muutoksia.
- Perustuu historiallisiin tallenteisiin, silminnäkijöiden kertomuksiin ja tutkimuksiin.
- Esittää tosiasioihin perustuvia kertomuksia historiallisista tapahtumista ja muokkaa käsitystämme historiasta.
Median kertomukset
- Löytyy joukkotiedotusvälineistä, kuten elokuvista, TV-ohjelmista, dokumenttielokuvista ja raporteista.
- Hyödyntää visuaalisia ja äänielementtejä tarinoiden kertomiseen ja tiedon välittämiseen.
- Viihdyttää, kouluttaa ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
Digitaaliset kertomukset
- Syntyi digitaalitekniikan kehittymisen myötä.
- Sisältää sosiaalisen median kertomuksia, virtuaalitodellisuuskokemuksia, vuorovaikutteisia videopelien kertomuksia ja verkkokertomuksia.
Institutionaaliset kertomukset
- Laitokset, kuten yritykset, hallitukset ja uskonnolliset ryhmät, luovat niitä.
- Muodostaa yleistä käsitystä toimielimestä, sen periaatteista ja tavoitteista.
- Strategisesti tuotettu vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen ja ylläpitämään institutionaalista legitimiteettiä.
Myyttiset kertomukset
- Löytyy uskonnollisista ja kulttuurisista perinteistä.
- Selitä maailman synty, luonnon tapahtumat ja ihmisen toimintatavat.
- Sisältävät usein yliluonnollisia tai jumalallisia elementtejä.
Kerronnallisen analyysin tavoite
Kertomusten analyysin tavoitteena on tarjota kattava ja syvällinen ymmärrys kertomuksista tarkastelemalla niiden taustalla olevia rakenteita, teemoja ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kerronta-analyysillä pyritään tekstin huolellisen ja järjestelmällisen tarkastelun avulla selvittämään tarinankerronnan monimutkaisuus ja juonellisuus.
Sen tavoitteena on tutkia, miten kertomukset vaikuttavat ymmärrykseemme maailmasta, käsityksiimme siitä ja miten ne edustavat yksilöllisiä ja kollektiivisia kokemuksia. Tutkijat voivat löytää kertomusten sisälle kätkeytyviä syvempiä merkityksiä ja kulttuurisia arvoja tarkastelemalla kerrontatekniikoita, hahmojen kehitystä, juonirakenteita ja symbolisia elementtejä.
Kertomusten analyysin tavoitteena on myös valottaa kertomuksissa esiintyvää valtadynamiikkaa, sosiaalisia representaatioita ja ideologisia lähtökohtia, mikä mahdollistaa välitettyjen viestien ja arvojen kriittisen tarkastelun. Loppujen lopuksi narratiivinen analyysi pyrkii tarjoamaan oivaltavaa ymmärrystä tarinoiden muuttuvasta vaikutuksesta ja niiden roolista identiteettiemme, uskomustemme ja yhteiskunnallisen dynamiikan muodostamisessa.
Sisällön analyysi X Narratiivinen analyysi
Sisällönanalyysi ja narratiivinen analyysi ovat kaksi erilaista lähestymistapaa, joita käytetään tutkimuksessa tekstien, myös narratiivien, analysointiin.
Sisällönanalyysissä keskitytään tekstin ilmeisen sisällön objektiiviseen tarkasteluun, tiettyjen elementtien tai teemojen luokitteluun ja määrälliseen määrittämiseen. Sitä käytetään usein suurten tietokokonaisuuksien tutkimiseen ja mallien tai suuntausten tunnistamiseen.
Narratiivisen analyysin tavoitteena on puolestaan tulkita ja ymmärtää kertomuksia laadullisesti tutkimalla niiden syvempää merkitystä, rakennetta ja subjektiivisia kokemuksia. Siihen kuuluu läheinen lukeminen, tulkinta ja sitoutuminen kertomuksen vivahteisiin.
Sisällönanalyysissä korostetaan objektiivisuutta ja yleistettävyyttä, kun taas narratiivisessa analyysissä syvennytään tarinankerronnan subjektiivisiin ja tulkinnallisiin näkökohtiin.
Narratiivinen analyysi X tapaustutkimus laadullisessa tutkimuksessa
Laadullisessa tutkimuksessa tapaustutkimus ja narratiivinen analyysi ovat toisiinsa liittyviä lähestymistapoja.
Tapaustutkimuksissa tutkitaan huolellisesti tiettyjä ilmiöitä, kun taas narratiivisessa analyysissä keskitytään analysoimaan tarinoita kokemusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten ymmärtämiseksi.
Kun tapaustutkimusta ja narratiivista analyysia käytetään yhdessä, ne muodostavat laadullisessa tutkimuksessa voimakkaan symbioottisen suhteen. Tapaustutkimus tarjoaa perusteellisen tutkimuksen tietystä tapahtumasta sen kontekstissa, mutta narratiivinen analyysi syventää ymmärrystä keskittymällä erilaisiin kertomuksiin ja kokemuksiin, jotka sisältyvät kyseiseen tapaukseen.
Yhdistämällä nämä lähestymistavat tutkijat voivat luoda kattavamman ja oivaltavamman kuvan.
Kerronnallinen analyysi X Temaattinen analyysi
Narratiivisessa analyysissä syvennytään yksittäisiin tarinoihin ja kertomuksiin ja paljastetaan subjektiivisia kokemuksia ja sosiaalisia vaikutuksia. Temaattisessa analyysissä puolestaan tunnistetaan ja analysoidaan useiden kertomusten yhteisiä teemoja.
Kun näitä lähestymistapoja käytetään yhdessä, saadaan kattava käsitys sekä yksittäisistä tarinoista että laajemmista kuvioista tietokokonaisuuden sisällä.
Narratiivisten tietojen kerääminen
Kerronnallisen tiedon kerääminen on monivivahteinen ja monitahoinen prosessi, joka on muutakin kuin pelkkää tarinoiden keräämistä. Se edellyttää sellaisen tilan kehittämistä, jossa yksilöt voivat avoimesti ilmaista näkökulmansa, tunteensa ja kokemuksensa kerronnallisella lähestymistavalla.
Tutkijat voivat sukeltaa inhimillisten kertomusten rikkaaseen kudokseen käyttämällä tekniikoita, kuten fokusryhmiä, fokushaastatteluja, kirjallisia kertomuksia, etnografisia havaintoja, arkistotutkimusta tai digitaalista tarinankerrontaa.
Narratiivisten tietojen transkribointi
Kertomustiedon transkribointi on elintärkeä ja monimutkainen prosessi, joka siirtää puhutut kertomukset kirjalliseen muotoon ja helpottaa syvällistä analyysia ja tulkintaa. Seuraavassa on joitakin keskeisiä näkökohtia narratiivisen aineiston puhtaaksikirjoittamisessa:
- Tarkkuus on ensiarvoisen tärkeää, sillä alkuperäisen kertomuksen ydin on otettava talteen transkriptiolla, jossa puhutut sanat, ilmeet ja ei-sanalliset vihjeet on tallennettu uskollisesti.
- Selkeys ja luettavuus parantavat ymmärrettävyyttä käyttämällä asianmukaista muotoilua ja merkintöjä.
- Aikaleimat ja merkinnät auttavat viittaamaan tiettyihin osiin, mikä helpottaa tehokasta analysointia.
- Prosessin tehostamiseksi voidaan käyttää transkriptio-ohjelmistoja tai -palveluja.
- Eettiset näkökohdat varmistavat, että tunnistetiedot poistetaan ja osallistujien luottamuksellisuus suojataan.
Kaiken kaikkiaan narratiivisen aineiston transkriptio antaa tutkijoille mahdollisuuden avata narratiiveihin sisältyviä vivahteita, merkityksiä ja oivalluksia, mikä rikastuttaa laadullista analyysia.
Koodaus narratiivisessa analyysissä
Narratiivisessa analyysissä koodaaminen tarkoittaa tietojen luokittelua ja järjestämistä, jotta voidaan tunnistaa kuvioita, teemoja ja mielekkäitä kokonaisuuksia narratiiveissa. Se on ratkaiseva vaihe, jonka avulla tutkijat voivat analysoida ja tulkita kertomusten sisältöä järjestelmällisesti.
Induktiivinen menetelmä narratiivista analyysia varten
Induktiivinen menetelmä narratiivisessa analyysissä tarkoittaa teemojen ja mallien johtamista suoraan aineistosta ilman ennalta laadittuja kategorioita tai teorioita. Tutkijat uppoutuvat kertomuksiin, koodaavat rivi riviltä alustavien mallien tunnistamiseksi ja kehittävät koodeja ja kategorioita esiin nousevien teemojen pohjalta.
Narratiivisen analyysin deduktiivinen menetelmä
Deduktiivisessa menetelmässä narratiivien analysoinnissa sovelletaan jo olemassa olevia teorioita tai viitekehyksiä narratiivien analysointiin. Tutkijat lähtevät liikkeelle teoriasta johdetuista vakiintuneista luokista tai koodeista ja soveltavat niitä aineistoon.
Tavoitteena on validoida tai tutkia teoreettisia käsitteitä kertomuksissa.
Induktiivisen ja deduktiivisen narratiivisen analyysin hybridi
Induktiivisen ja deduktiivisen narratiivisen analyysin hybridi on lähestymistapa, jossa yhdistyvät induktiivisen analyysin tutkiva luonne ja deduktiivisten kehysten tarjoama rakenne.
Tutkijat osallistuvat iteratiiviseen prosessiin, joka alkaa kertomuksiin tutustumisella, jonka jälkeen seuraa induktiivinen koodaus esiin nousevien teemojen tunnistamiseksi ja deduktiivinen koodaus jo olemassa olevien käsitteiden tai teorioiden soveltamiseksi.
Vaiheittainen lähestymistapa narratiivien analysointiin ja ydinkertomusten löytämiseen
Vaihe 1: Koodin kerronnalliset lohkot
Tunnista ja koodaa aineistosta kerronnalliset lohkot, jotka edustavat tarinan merkittäviä kohtia tai jaksoja.
Vaihe 2: Ryhmittele ja lue live-tapahtuman mukaan
Ryhmittele kertomuslohkot niiden elävien tapahtumien tai tilanteiden perusteella, joihin ne liittyvät, ja lue niitä näiden tapahtumien yhteydessä.
Vaihe 3: Luo sisäkkäisiä tarinarakennekoodeja
Kehitä tarinan rakenteeseen liittyviä koodeja, joilla voidaan kuvata tarinoiden eri elementtejä, kuten asetelma, hahmot, juoni, konfliktit, ratkaisut ja teemat.
Vaihe 4: Perehdy tarinan rakenteeseen
Analysoi tarinan rakennetta kussakin ryhmitellyssä kerrontalohkossa tarkastelemalla järjestystä, etenemistä ja eri kerronnan elementtien välisiä suhteita.
Vaihe 5: Vertaile tarinan rakennetta
Vertaile tarinan rakenteita ryhmiteltyjen kertomuslohkojen välillä etsien samankaltaisuuksia, eroavaisuuksia tai variaatioita elementeissä ja niiden järjestämisessä.
Vaihe 6: Kerro ydinkertomus
Kertomusten rakenteiden ja tunnistettujen teemojen analyysin perusteella on erotettava ydinkertomus, joka edustaa kertomusten keskeisiä ajatuksia, viestejä tai kokemuksia.
Yli 75 000 täsmällistä tieteellistä lukua, jotka lisäävät vaikuttavuuttasi.
Hyödyntämällä Mind the Graph, joka tarjoaa yli 75 000 tarkkaa tieteellistä kuviota ja kuvitusta, joita voidaan käyttää tutkimustulosten, käsitteiden ja ideoiden graafiseen esittämiseen, tutkijat voivat lisätä työnsä vaikutusta erinomaisen tiedon visualisoinnin avulla.
Tilaa uutiskirjeemme
Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.
