Mikä on tutkimuksen konstruktio? Piilotetun järjestelmän paljastaminen

Saatat miettiä, mitä konstruktiot tarkalleen ottaen ovat? Ajattele, että ne ovat tutkimuksen rakennuspalikoita - abstrakteja ideoita, teorioita tai käsitteitä, joita tutkijat pyrkivät tutkimaan ja ymmärtämään. Ne toimivat perustana, jolle tutkimukset rakentuvat. Mutta ei riitä, että on vain näitä teoreettisia konstruktioita, vaan tutkijat tarvitsevat tehokkaita tapoja mitata ja validoida niitä. Juuri tässä vaiheessa tulee kyseeseen konstruktioiden validiteetti.

Tässä artikkelissa tarkastelemme käsitettä, jonka mukaan konstruktio tutkimuksessa yksityiskohtaisesti ja tuntevat niiden tyypit ja tietävät, miten konstruktioita mitataan reaaliaikaisesti.

Mikä on tutkimuksen konstruktio?

Tutkimuksen alalla konstruktiolla tarkoitetaan abstraktia käsitettä tai ideaa, jota tutkitaan tai tutkitaan. Se edustaa teoreettista tai hypoteettista kokonaisuutta, jota ei voida suoraan havaita tai mitata. Konstruktioita käytetään usein selittämään ja ymmärtämään monimutkaisia ilmiöitä tai suhteita eri tutkimusaloilla.

Tutkijat kehittävät usein olemassa oleviin teorioihin tai havaintoihin perustuvia konstruktioita ja käyttävät niitä perustana kokeiden suunnittelussa tai tutkimusten tekemisessä. Konstruktiot toimivat rakennuspalikoina hypoteesien muotoilussa ja tutkimuskysymysten kehittämisessä. Ne tarjoavat kehyksen tietojen järjestämiselle ja tulkitsemiselle, minkä ansiosta tutkijat voivat tutkia ja arvioida taustalla olevia tekijöitä tai muuttujia, jotka vaikuttavat tiettyyn ilmiöön.

Konstruktioilla on perustavanlaatuinen rooli tiedon edistämisessä monilla tieteenaloilla, kuten psykologiassa, sosiologiassa, taloustieteessä ja kasvatustieteessä. Niiden avulla tutkijat voivat tutkia monimutkaisia ilmiöitä, tunnistaa muuttujien välisiä suhteita ja luoda teoreettisia kehyksiä, jotka auttavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa syvällisemmin.

Konstruktiotyypit

Tutkimuksessa konstruktiot voidaan jakaa karkeasti kolmeen päätyyppiin:

Latentit konstruktiot

Latentit konstruktiot ovat havaitsemattomia muuttujia tai käsitteitä, jotka johdetaan havaittavista indikaattoreista tai mittauksista. Nämä konstruktiot edustavat abstrakteja ideoita tai taustalla olevia ulottuvuuksia, joita ei voida suoraan mitata. Esimerkkejä latenteista konstruktioista ovat älykkyys, persoonallisuuspiirteet, asenteet ja motivaatio. Tutkijat käyttävät tilastollisia tekniikoita, kuten faktorianalyysiä tai rakenneyhtälömallinnusta, tunnistamaan ja analysoimaan piileviä konstruktioita niiden havaittavissa olevien indikaattorien perusteella.

Yhdistelmärakenteet

Yhdistelmärakenteet muodostetaan yhdistämällä useita havaittuja muuttujia tai indikaattoreita. Nämä konstruktiot luodaan edustamaan korkeamman asteen käsitettä tai konstruktiota, joka käsittää useita toisiinsa liittyviä ulottuvuuksia tai tekijöitä. Esimerkiksi työtyytyväisyys voi olla yhdistelmäkonstruktio, joka koostuu sellaisista indikaattoreista kuin palkka, työ- ja yksityiselämän tasapaino, työturvallisuus ja ihmissuhteet työssä. Tutkijat aggregoivat tai yhdistävät näitä yksittäisiä indikaattoreita muodostaakseen kokonaisvaltaisen mittarin kiinnostavasta konstruktiosta.

Toiminnalliset rakenteet

Operatiiviset konstruktiot, jotka tunnetaan myös nimellä operationalisoinnit, viittaavat erityisiin toimenpiteisiin tai indikaattoreihin, joita käytetään konstruktioiden arviointiin tutkimuksessa. Näihin konstruktioihin liittyy abstraktien käsitteiden muuntaminen konkreettisiksi ja mitattaviksi muuttujiksi. Operatiivisiin konstruktioihin voi kuulua kyselylomakkeita, tutkimuksia, testejä, havainnointia tai mitä tahansa muuta tiedonkeruumenetelmää, joka tuottaa tutkittavaan konstruktioon liittyvää empiiristä tietoa. Tutkijat suunnittelevat ja validoivat nämä operatiiviset konstruktiot huolellisesti varmistaakseen, että ne kuvaavat tehokkaasti aiottua konstruktiota.

On tärkeää huomata, että nämä konstit eivät sulje toisiaan pois, vaan ne voivat usein liittyä toisiinsa. Tutkija tekee yleensä päätökset siitä, minkä tyyppistä konstruktiota hän käyttää, tutkimustavoitteidensa, teoreettisten viitekehysten ja käytettävissä olevien mittaustekniikoiden perusteella.

Konstruktioiden mittaaminen

Konstruktioiden mittaaminen alkaa yleensä operationalisoinnilla, johon kuuluu sopivien mittareiden tai indikaattoreiden määrittely ja valinta. Nämä mittarit suunnitellaan huolellisesti siten, että ne kuvaavat tutkittavan rakenteen eri näkökohtia tai ulottuvuuksia. Ne voivat olla tutkimuskysymyksiä, haastattelupöytäkirjoja, käyttäytymisen havainnointia tai arkistotietolähteitä tutkimuksen luonteesta riippuen.

Konstruktiota voidaan tutkia tai mitata periaatteessa kahdella eri tavalla:

1. Kyselylomakkeet

Kyselylomakkeita käytetään tutkimuksessa yleisesti konstruktioiden epäsuoraan mittaamiseen. Ne tarjoavat jäsennellyn ja järjestelmällisen lähestymistavan tietojen keräämiseen esittämällä osallistujille joukon ennalta määrättyjä kysymyksiä. Kysymykset on suunniteltu huolellisesti arvioimaan tutkittavan rakenteen eri ulottuvuuksia tai näkökohtia.

Kun tutkijat laativat kyselylomakkeita, he pyrkivät kehittämään kysymyksiä, jotka kuvaavat tehokkaasti taustalla olevaa konstruktiota. Tähän kuuluu selkeän ja yksiselitteisen kielen käyttäminen, sen varmistaminen, että kysymykset liittyvät konstruktioon ja kattavat sen eri puolet kattavasti. Kysymysten sanamuoto on suunniteltu siten, että vältytään johdattelevilta tai puolueellisilta vastauksilta, mikä parantaa mittausten validiteettia.

2. Havainnointitoimenpiteet

Tutkimuksessa käytetään havainnointimittareita keinona arvioida konstruktioita epäsuorasti viittaamatta niihin nimenomaisesti. Näihin toimenpiteisiin kuuluu osallistujien käyttäytymisen, toiminnan tai vuorovaikutuksen järjestelmällinen havainnointi ja tallentaminen tietyissä yhteyksissä, jotka ovat merkityksellisiä kiinnostuksen kohteena olevalle konstruktiolle.

Havainnointitoimenpiteiden avulla tutkijat voivat kerätä objektiivista ja reaaliaikaista tietoa osallistujien havaittavasta käyttäytymisestä, mikä antaa tietoa taustalla olevasta konstruktiosta. Tutkijat suunnittelevat huolellisesti havainnointiprotokollia tai koodausjärjestelmiä, jotta he voivat kerätä tiettyjä indikaattoreita tai ulottuvuuksia, jotka liittyvät konstruktioon.

Tiedonkeruuprosessin aikana tutkijat tarkkailevat osallistujia luonnollisissa tai kontrolloiduissa ympäristöissä keskittyen käyttäytymiseen tai toimintaan, joka liittyy tutkittavaan konstruktioon. He käyttävät asiantuntemustaan tiettyjen käyttäytymismuotojen tunnistamiseen ja kirjaamiseen, usein ennalta määriteltyjen luokkien tai kriteerien avulla. Nämä kategoriat voivat perustua olemassa oleviin teorioihin, aiempiin havaintoihin tai asiantuntijoiden yksimielisyyteen.

Konstruktioiden validiteetti

Konstruktiovaliditeetti on tutkimuksessa kriittinen käsite, joka liittyy siihen, missä määrin mittauslaite tai operationalisointi kuvaa tarkasti ja tehokkaasti sitä taustalla olevaa konstruktiota, jota sillä on tarkoitus mitata. Siinä arvioidaan, missä määrin mittaukset vastaavat tutkittavan rakenteen teoreettista merkitystä ja käsitteellistämistä.

Kaksi tyyppiä, joita tutkijat käyttävät laajalti konstruktiovaltuuden tarkistamiseen, ovat:

1. Konstruktion konvergentti validiteetti

Konvergentti validiteetti tutkii, missä määrin mittauslaite korreloi positiivisesti muiden samaa tai samankaltaista konstruktiota arvioivien mittareiden tai indikaattoreiden kanssa. Siinä osoitetaan, että mittauslaite on positiivisesti yhteydessä muihin mittareihin, joiden teoreettisesti pitäisi olla yhteydessä kyseiseen konstruktioon. Näin saadaan näyttöä siitä, että mittarilla mitataan aiottua konstruktiota tehokkaasti.

2. Rakenteen diskriminoiva pätevyys

Diskriminoivalla validiteetilla arvioidaan, missä määrin mittauslaite ei korreloi voimakkaasti sellaisten mittareiden tai indikaattoreiden kanssa, jotka ovat käsitteellisesti erillisiä tutkittavasta konstruktiosta. Siinä on osoitettava, että mittarilla on alhaiset tai merkityksettömät korrelaatiot sellaisten mittareiden kanssa, joiden ei pitäisi olla vahvasti yhteydessä konstruktioon. Tämä osoittaa, että mittari on erillinen ja spesifinen tutkittavaan konstruktioon nähden.

Konstruktioiden validiteettia uhkaavat tekijät

Tutkimusta tehtäessä on mahdollisia tekijöitä, jotka voivat uhata konstruktion validiteettia, jolla tarkoitetaan sitä, missä määrin mittausväline kuvaa tarkasti taustalla olevaa konstruktiota. Nämä uhat voivat vaikuttaa mittausten validiteettiin ja johtaa mahdollisesti virheellisiin tai harhaanjohtaviin johtopäätöksiin.

Huono toiminnallistaminen

Huonolla operationalisoinnilla tarkoitetaan tilanteita, joissa konstruktiota arvioitaessa käytetty mittausväline tai -menetelmät eivät tehokkaasti tavoita sen tarkoituksenmukaista merkitystä tai ulottuvuuksia. Tämä voi vaarantaa mittausten validiteetin ja aiheuttaa epätarkkuuksia tai vääristymiä tutkimustuloksissa.

Jos operationalisointi on heikko, mittausväline ei välttämättä edusta riittävästi tutkittavaa konstruktiota. Mittari ei ehkä ole kattava, eikä se kata kaikkia konstruktioon liittyviä olennaisia näkökohtia tai indikaattoreita. Tämän seurauksena saadut mittaustulokset eivät välttämättä heijasta tarkasti taustalla olevaa käsitettä tai teoriaa.

Kokeilijan odotukset

Koehenkilöiden odotuksilla tarkoitetaan tutkijoiden tiedostamattomia tai tietoisia ennakkoasenteita ja odotuksia, jotka voivat vaikuttaa tutkittavan rakenteen mittaamiseen tai tulkintaan. Nämä ennakkoluulot voivat aiheuttaa systemaattisia virheitä ja vaarantaa mittausten ja tutkimustulosten pätevyyden.

Kun tutkijoilla on ennakkokäsityksiä tai odotuksia tuloksista, se voi hienovaraisesti vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä, vuorovaikutukseensa osallistujien kanssa tai tietojen tulkintaan. Tutkijat voivat esimerkiksi tahattomasti välittää odotuksiaan osallistujille sanattomilla vihjeillä tai tutkimussuunnitelmassa olevilla tahattomilla vihjeillä. Osallistujat saattavat sitten reagoida tavalla, joka vastaa näitä odotuksia, mikä saattaa vääristää mittaustuloksia.

Aiheen puolueellisuus

Koehenkilöiden puolueellisuus on potentiaalinen uhka tutkimuksen konstruktiovaltionaalisuudelle. Koehenkilön harha tarkoittaa osallistujien uskomusten, odotusten tai sosiaalisen suotavuuden vaikutusta heidän vastauksiinsa, mikä johtaa vääristyneisiin tai epätarkkoihin mittauksiin tutkittavasta konstruktiosta. Tämä harha voi vaarantaa tutkimustulosten validiteetin ja luotettavuuden.

Yhteenvetona voidaan todeta, että konstruktioilla on tärkeä rooli tutkimuksessa, sillä ne edustavat teoreettisia käsitteitä ja tutkittavia ilmiöitä. Konstruktioiden validiteetti on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että käytetyt mittaukset kuvaavat tarkasti aiottuja konstruktioita. Käyttämällä tiukkoja operationalisointitekniikoita tutkijat voivat parantaa mittaustensa validiteettia ja luotettavuutta. Tutkijoiden on kuitenkin oltava tietoisia myös konstruktioiden validiteettia mahdollisesti uhkaavista tekijöistä, kuten puutteellisesta operationalisoinnista, kokeen suorittajan odotuksista ja koehenkilön puolueellisuudesta.

Integroi tiedot ja kuvitukset kauniiksi ja vaikuttaviksi dioiksi.

Esityksesi on tärkeä houkutella yleisösi, mutta diojen tiedot ovat salainen kastike, jolla saat heidän huomionsa kiinnitettyä. Jos haluat ottaa kaiken irti esityksestäsi, tässä on hyvä vinkki. Käytä Mind the Graph yhdistää tiedot ja kuvitukset kauniiksi ja vaikuttaviksi dioiksi. Rekisteröidy nyt ja vie esityksesi seuraavalle tasolle.