Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kiitä visuaalista kognitiotasi siitä!
Kuulemme usein, että visuaaliset ärsykkeet ovat tärkeitä tiedon kokoamisessa. Keskustelemme kuitenkin harvoin siitä, miksi mielemme toimii näin.
A tuore tutkimus, M. A. Borkin ym. tutkivat mielemme roolia visualisoinnissa. Tutkimus osoittaa joidenkin elementtien merkityksen viestin muistamisessa ja palauttamisessa mieleen.
Kirjoittajat esittivät visualisointeja kolmessa eri yhteydessä silmien kiinnityspaikkojen seuraamiseksi. Tässä on kolme koevaihetta:
Ensin kirjoittajat antoivat osallistujien muistaa joitakin kuvia ulkoa. Toiseksi kirjoittajat sekoittivat kuvat näkymättömiin kuviin ja esittivät ne osallistujille uudelleen. Näin tekemällä se pystyisi seuraamaan osallistujien silmäpolkuja, kun he yrittäisivät tunnistaa tuttuja kuvia. Lopuksi kirjoittajat ottivat oikein tunnistetut kuvat ja tarkistivat, minkä tyyppisiä tietoja käytettiin kuvan tunnistamiseen, eli mitä tietoja muistettiin.
Muistitietoa koskeva tulos on nähtävissä alla:
Tulokset ovat selvät. Parhaiten mieleen jääneet ja parhaiten kuvatut kuvat olivat niitä, jotka liittyivät enemmän visuaalisesti toisiinsa. Tämä osoittaa, miten visuaalinen havaintokykymme käynnistyy tietyntyyppisiin ärsykkeisiin.
Lisäksi kirjoittajat havaitsivat otsikoiden ja tekstien merkityksen viestien visualisoinnissa. On tärkeää korostaa, että näiden elementtien käyttö täydentää visualisointia, ja niitä tulisi käyttää fiksusti. Samoin piktogrammit esittäytyivät hyvinä koukkuina viestin muistamisessa.
Lopuksi redundanssi auttoi visualisointien muistamisessa ja ymmärtämisessä. Tämä tulos saattaa kuulostaa hieman kiusalliselta, jos ajattelemme, että redundanssi tekisi visualisoinnista tylsää ja toistuvaa. Jos kuitenkin ajattelemme, että visuaalinen kognitio voi säilyttää tietoa helpommin, kun se nähdään useammin kuin kerran.siinä on täysi järki.
Tämä tutkimus ei ainoastaan vahvista, miksi infografiikat ovat saaneet suuren hyväksynnän, vaan myös selittää, miksi pidämme niistä niin paljon.Mielemme mieltää sen, mikä putoaa esiin ja on helpompi koota. Näin ollen visuaalisessa kognitiossa on kyse kyvystä säilyttää tietoa. Se olisi kuitenkin tehtävä vaivattomasti ja tehokkaasti.
Jos työskentelemme paljon paremmin visuaalisten ärsykkeiden avulla, miksi vaadimme välttämättä pitkiä ja tiiviitä tekstejä ilmaistaksemme itseämme? Ajatteletko tätä kirjoittaessasi tieteellistä artikkelia? Ehkä sinun pitäisi.
Tilaa uutiskirjeemme
Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.