Maailmaa ohjaavat stereotypiat. Ei siis ole mikään yllätys, että tiedemaailmassa on myös tiedemiesstereotypia.
Tämä stereotypia tuo mukanaan monia lausuntoja. Kuten esimerkiksi:
- Tiede on vaikeaa/tylsää
- Tutkijat ovat outoja/nörttejä
- Vain tiedemiehet ymmärtävät tiedettä
Tiedemiehinä tiedämme, että nämä tosiasiat eivät ole totta. Ne ovat vain osa tiedemiesstereotypiaa. Emme kuitenkaan voi syyttää ihmisiä siitä, että he ajattelevat näin. Media rakentaa päivittäin typoa, joka ei varsin usein vastaa todellisuutta.
No, jos emme ole tiedemiesstereotyyppi. Keitä me olemme? Kuka on todellinen tiedemies?
Useimmat meistä ovat nuoria tutkijoita, jotka ovat innostuneita työstään ja innostuneita löytämään vastauksia kysymyksiimme.
Mutta vielä tärkeämpää on se, että olemme tavallisia ihmisiä, jotka pitävät huumorista. Jos tiedemiehistä voi sanoa jotain, niin se, että meillä on huumorintajua. Miten muuten keksisimme tällaisia ideoita?
Tohtori Carin Bondar - Biologia kierrellen
Hassua on se, että tuskin ajattelemme tiedeviestintää jokapäiväisessä elämässämme. Useimmat humoristiset tiedesivustot on tehty vain hauskuuttamaan ja viihdyttämään. Näin yksinkertaista se on.
Tekemällä tieteestä hauskempaa teimme siitä kuitenkin myös helpommin ymmärrettävää. Näin maallikot alkoivat lähestyä tieteen maailmaa.
Facebook-sivuilta tiede-tv-ohjelmiin tiedemiesstereotypia alkaa hälvetä. Ihmiset ottavat ensimmäiset askeleet tieteen ymmärtämiseksi, ja arvaa mitä? He pitävät siitä.
Tieteellinen julkaisutoiminta ja akateeminen maailma vaativat yhä ammattimaisempaa käyttäytymistä. Sielläkin voi kuitenkin huomata, että tiedemiehet löytävät iloa pienistä teoista.
Voitteko kuvitella, jos voisimme tehdä kaikesta tieteeseen liittyvästä helposti ymmärrettävää hauskana sanaleikkinä?
Tiedeviestintää päivitetään jo nyt. Ehkä sinun pitäisi yrittää pysyä mukana.
Tilaa uutiskirjeemme
Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.