Jokaisen tieteellisen artikkelin tavoitteena on lisätä uusia näkemyksiä kirjallisuuteen, tarkastella tunnettuja havaintoja tai löytää uusia ratkaisuja ongelmaan. 

Yleisperiaatteena on, että tutkimusehdotuksessa tai tutkimusasiakirjassa on kuvattava selkeästi tutkimuksen aihe, jotta lukija voi ymmärtää tutkimuksen kontekstin, relevanssin, käytettyjen menetelmien asianmukaisuuden ja tulosten pätevyyden. 

On ratkaisevan tärkeää määritellä ja esittää tutkimuksen innoittanut ongelma ymmärrettävästi, helposti luettavassa muodossa ja ennen kaikkea asiaankuuluvalla tavalla.

Usein kollegat tai potentiaaliset sponsorit aloittavat lukemalla ongelman kuvauksen. Koska tutkimuksesi keskittyy ongelmanasettelun ympärille, on eduksi, että osaat laatia ongelmanasettelun. 

Miten tarkalleen ottaen rakentaisit sellaisen? On tärkeää ymmärtää hyvän ongelmanasettelun ominaisuudet sekä sen osat ja puitteet. 

Seuraavassa on opas, jonka avulla voit kirjoittaa perusteellisen ongelmanasettelun tutkimusasiakirjaasi tai ehdotustasi varten.

Mikä on tutkimusartikkelin ongelmanasettelu?

Ongelmaesittelyssä täsmennät ongelman, jota tutkimuksellasi pyritään ratkaisemaan. Tutkimuksessasi käytetään luotettavia tuloksia tai tuloksia olemassa olevan tietämysvajeen täyttämiseksi. 

Tehokas ongelmanasettelu voi koostua vain muutamasta virkkeestä tai olla jopa muutaman kappaleen mittainen, mutta siinä on esitettävä selvästi tutkimuksen syy. 

Ongelmaesitystä ei pidä laajentaa liikaa. Sen tulisi kohdistua tiettyyn kysymykseen ja edistää aiheen tietämystä jatkotutkimusta varten.

Jos kyseessä on tutkimusehdotus, voit kirjoittaa ongelmanasettelun itsenäisenä osana alussa, mutta sinun on kuitenkin noudatettava ehdotuksen ohjeita, jos siinä on erilainen muoto. 

Vertaisarvioidussa lehdessä julkaistavan tutkimusartikkelin käsikirjoituksen johdanto sisältää pääasiassa ongelman asettelun sekä taustatietoja.

Ongelmanasettelun merkityksellisyys

Ongelman määritteleminen ennen tutkimushankkeen aloittamista mahdollistaa tutkimuksen tavoitteiden selkeän määrittelyn ja antaa tietoa tutkimuksen laajuudesta. Siinä hahmotellaan nykyinen ongelma, ehdotettu ratkaisu ja ratkaisun mahdolliset vaikutukset.

Sekä tutkijat että lukijat hyötyvät hyvin kirjoitetusta ongelmanasettelusta. Tutkijat käyttävät tätä selvitystä määrittelemään hankkeensa laajuuden ja pääpiirteet. 

Ongelma-artikkelin laatiminen on hyödyllinen väline tutkijoille, jotka tarvitsevat rahoitusta tutkimukselleen. Se auttaa rahoittajia ymmärtämään, miksi olet hyvä ehdokas rahoituksen saajaksi.

Hyvässä ongelmanratkaisussa olisi oltava seuraavat osatekijät

Lukija saa tietää, mitä aiot tehdä mainitun ongelman ratkaisemiseksi ja mitä perusteluja sen taustalla on. Siksi hyvässä ongelmanasettelussa on oltava seuraavat osatekijät: 

1. Mikä on tutkimuskysymys?

Tutkimusongelma, jota ehdotat, on tutkimuksesi liikkeellepaneva voima. Määrittele tutkimustulosten valossa aukko, joka on kurottava umpeen. Toisin sanoen sinun on esitettävä tutkimuskysymyksesi selkeästi. Kannattaa miettiä näitä kysymyksiä: 

  • Onko ongelmanasettelussa järkeä?
  • Tunnetko tämän asian ytimen?
  • Miten mahdollinen ratkaisu tutkimuksen ongelmaan muuttaisi tutkimusta?

2. Riidat ja seuraukset

Ongelmanasettelun seuraavassa osiossa tulisi kuvata tutkimuksen nykytilanne. Tässä osassa on kolme osiota: yksilöi ongelma, selittää, miksi se on olemassa, ja yksilöi, keneen ongelma vaikuttaa. 

Tämän jälkeen sinun on selitettävä, mitä vaikutuksia ongelmalla on lausuman seuraavassa osassa. Koska tässä osassa kuvataan, miten ongelma vaikuttaa ihmisiin, joihin ongelma vaikuttaa, ongelman vakavuus on kvantifioitu. 

3. Tutkimuksen merkityksen huomioon ottaminen

Tässä osassa sinun on selitettävä, miksi tutkimus on ylipäätään arvokas ja miksi se on tarpeellinen. Keskustele tutkimuksesi merkityksestä ja vaikutuksesta tällä alalla. Muista korostaa, miten työsi edistää kirjallisuutta ja miten se tarjoaa lisäarvoa muille. 

Kuva: Ron McClenny osoitteessa Unsplash

Kuinka kirjoittaa tehokas ongelmanasettelu

1. Tunnista ongelma

Ensinnäkin sinun on tunnistettava ongelma, ennen kuin voit aloittaa ongelmanasettelun kirjoittamisen. Ongelman tunnistaminen on tärkein ja ratkaisevin vaihe.

2. Kuvaile optimaalista tilannettasi lausunnossasi

Seuraavaksi selitä, millainen olisi täydellinen ympäristö, jos ongelmaa ei olisi. Osana prosessin parantamiseen tähtäävää tutkimusta sinun on kuvattava, mitä odotat tutkimuksellasi saavutettavan.

3. Nykyisten puutteiden hahmottelu

Ongelmaesityksesi tulisi sitten sisältää reaalimaailmaa koskeva osio. Tässä sinun pitäisi selittää selkeästi nykytilanne. Kuvaile tässä osiossa, miten, milloin ja missä havaitsit ongelman sekä sen syyn ja miksi se on ongelma.

4. Kuvaile ongelman vaikutukset ja tavoite

Kirjoita osio ongelmanasettelusi vaikutuksista. Tässä kohdassa ongelma kvantifioidaan ja selitetään. 

Tässä jaksossa annettuja tietoja voidaan käyttää erityisten lukujen, kuten taudin keston tai tiettyyn väestöryhmään kohdistuvan vaikutuksen, määrittämiseen. Tähän olisi sisällytettävä päteviä tietoja väitteidesi tueksi. 

Kun kuvaat vaikutuksia, sinun pitäisi myös tarkentaa täsmällisiä tavoitteitasi, jotta asiakirjan kaikki osatekijät saadaan koottua yhteen niin, että lukija voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, hyväksyykö hän perustelusi ja onko hän vakuuttunut lähestymistavastasi. 

5. hahmottele suunnitelma ongelman ratkaisemiseksi

Johtopäätökset-osion pitäisi päättää lausumasi. Tämän jakson tarkoituksena on selvittää, miten tutkimus edistää tavoitteiden saavuttamista ja päämäärien saavuttamista. 

Selitä mahdollinen ratkaisu ja sen hyödyt maailmalle. Ongelmanasettelut ovat yksi tutkimusehdotuksen tärkeimmistä osista, koska ne auttavat rahoittajia ymmärtämään aloitetta.

Esimerkki ongelmanasettelusta

Tämä on esimerkki ongelmanasettelusta siitä, miten XYZ-materiaalista valmistetun maskin käyttäminen Covidin aikana voi vaikuttaa henkilön terveyteen.

Ensimmäinen askel olisi hahmotella Covidin vaikutusta immuunijärjestelmään ja sitä, miten se vaikuttaa terveyteen.

Oletetaan, että maskia käytetään ja että ympäristö, jossa maskia käytetään, olisi ihanteellinen käyttäjälle. Määrittele sitten Covidiin ja maskin käyttämättä jättämiseen liittyvät ongelmat sekä siihen liittyvät vaikeudet. Tässä tapauksessa voit nähdä yleiset Covid-ongelmat, jotka syntyvät, kun maskia ei käytetä.

Kun etenet tässä vaiheessa, voit ehkä tunnistaa jonkin asian ja laajentaa sitä tutkimushankkeen kannalta sopivalla tavalla. Voi olla, että ehdotat tietynlaista materiaalia XYZ käytettäväksi naamioiden valmistuksessa, josta voi olla eniten hyötyä Covid-suojauksessa oleville ihmisille.

Selitä, miten tutkimuksesi voi edistää tietopohjaa siitä, miten tämä materiaali soveltuu parhaiten naamioihin Covidin lisäksi myös muiden hengitystiesairauksien, esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, hoitoon. Kuvailkaa sitten tutkimusehdotuksenne käytännön soveltamista. Sinun tulisi keskittyä tutkimusongelmasi taustalla olevaan "miksi".

Pidä mielessä

Jotta saat ohjaajaltasi hyväksynnän tai rahoituksen tutkimuksellesi, sinun on määriteltävä ongelma selkeästi. 

Kun muotoilet ongelmanasettelun, voit selittää, miksi aihe on tutkimisen arvoinen ja miksi sitä pitäisi käsitellä. 
Tavoitteena on korostaa tutkimuksesi päätarkoitusta ja houkutella lukijat panostamaan tutkimushankkeeseen. Jos haluat lisätietoja hyvän tutkimusehdotuksen kirjoittamisesta, käy tässä muussa osoitteessa artikkeli.

logo-tilaus

Tilaa uutiskirjeemme

Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.

- Eksklusiivinen opas
- Suunnitteluvinkkejä
- Tieteelliset uutiset ja suuntaukset
- Oppaat ja mallit