Akateemisen raportin muotoilun ymmärtäminen

Oletko joutunut kohtaamaan artikkelien hylkäyksiä vain siksi, ettet tiennyt, miten akateemisen raportin muoto, joka sinun oli esitettävä, rakentuu? Olemme varmasti kaikki käyneet läpi kauheita aikoja, jolloin olemme joutuneet jakamaan ja muotoilemaan sisältöä kustantajan tai konferenssin järjestäjän mielihalujen mukaan.

Viime hetken esitykset ja tällaiset painajaiset ovat yleisiä tutkimusalalla. Keskustellaanpa akateemisen raportin muodosta, jotta selviät sujuvasti seuraavasta toimituksestasi.

Akateemisten raporttien tyypit

Akateemisten raporttien kirjoittamisessa voidaan käyttää erilaisia muotoja ja rakenteita. Kun tiedät, minkä tyyppinen raportti sinun on kirjoitettava, voit jäsentää tietosi tarkasti ja parhaalla mahdollisella tavalla, jotta ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia. Yleisiä akateemisten raporttien tyyppejä ovat muun muassa tutkimusraportit, laboratorioraportit, tapaustutkimukset, kirjallisuuskatsaukset, ja esimerkiksi kyselytutkimukset. Jokaisessa vaaditaan erilaisia elementtejä ja noudatetaan tiettyä akateemisen raportin muotoa - ja samalla noudatetaan tiettyjä vaatimuksia, jotka riippuvat oppiaineesta tai kurssimateriaalista.

Lisäksi jokaisessa raportissa olisi oltava johdanto-osa, joka sisältää taustatietoja käsiteltävästä aiheesta sekä tavoitteet, jotka toimivat tienviittoina keskustelun aikana. Tämän jälkeen siirrytään seuraaviin osioihin, kuten tuloksiin ja havaintoihin (primaariaineiston osalta), johtopäätöksiin (sekundaariaineiston osalta) ja tarvittaessa suosituksiin - kaikki tämä kääritään kääreeseen, jossa otetaan huomioon mahdolliset eettiset kysymykset, joita matkan varrella on mahdollisesti kohdattu. Kun noudatat näitä ohjeita asianmukaisesti, luot varmasti vaikuttavia akateemisia raportteja, jotka on jäsennelty oikein.

Lue myös: Miten kirjoittaa johdanto tutkimuspaperin

Akateemisen raportin osat

Kun kirjoitat akateemista raporttia, on tärkeää noudattaa oikeaa muotoa ja rakennetta. Näin paperisi välittää tietoa tehokkaammin ja osoittaa samalla, että ymmärrät sen osat hyvin. Seuraavassa on joitakin keskeisiä elementtejä, jotka on otettava huomioon vaikuttavaa akateemista raporttia laadittaessa.

Otsikkosivu

Otsikkosivulla on mainittava kirjoittajan tai kirjoittajien nimi, heidän toimipaikkansa (tarvittaessa) sekä muut asiaankuuluvat yhteystiedot, kuten sähköpostiosoite tai puhelinnumero. Siinä olisi myös oltava lyhyt kuvaus asiakirjan sisällöstä, jotta lukijat voivat nopeasti ymmärtää sen sisällön ilman, että heidän tarvitsee lukea jokaista osiota läpi.

Erilaisissa akateemisissa raporttimuodoissa otsikkosivu on erilainen. Väitöskirjan kohdalla nimiölehti voi sisältää sen akateemisen laitoksen nimen, johon kuulut (joskus laitoksen logo), julkaisuvuoden ja julkaisun tehneen opiskelijan nimen. Tapaustutkimuksen alalla olisi kuitenkin viisasta kirjoittaa tapaustutkimuksen tiivistelmä lukijan informoimiseksi. Yleensä laitos tai julkaisutoimisto antaa nämä elementit kirjoittamisen helpottamiseksi.

Sisällysluettelo

Akateemiset raportit ovat tärkeitä asiakirjoja, joita käytetään tutkimustulosten, analyysien ja johtopäätösten välittämiseen ja esittämiseen. Tehokas raportti on hyvin jäsennelty ja muotoiltu selkeästi, mikä tukee lukijaa sisällön ymmärtämisessä.

Ensimmäinen vaihe akateemisen raportin laatimisessa on sisällysluettelon (TOC) luominen. Sisällysluettelossa esitetään tutkielman osiot ja alajaksot sekä kunkin osion otsikko ja sivunumero. Näin lukijat löytävät helposti etsimänsä asiat ilman, että heidän tarvitsee etsiä tekstin kaikkia sivuja. Taulukon pitäisi alkaa uudelta sivulta otsikkosivun tai tiivistelmän jälkeen; tämä voidaan toteuttaa lisäämällä "Page Break"-komento näiden kahden elementin loppuun ennen TOC:n aloittamista.

Yleisesti ottaen otsikoiden tulisi näkyä sekä omilla riveillään tekstirungossa että erillisinä merkintöinä itse sisällysluettelossa (esim.: Johdanto vs. 1 Johdanto). Pituudesta riippuen voi usein olla hyödyllistä sisällyttää ylimääräisiä alajaksoja navigoinnin helpottamiseksi; niiden ei kuitenkaan tarvitse näkyä molemmissa paikoissa, ellei niin haluta.

Kun tarkka sisällysluettelo on valmis, se tekee pidempien asiakirjojen selaamisesta paljon yksinkertaisempaa ja auttaa samalla pitämään keskeiset kohdat järjestyksessä, jotta muut lukijat ymmärtävät nopeasti.

Tavoiteilmoitus

Jotkin akateemiset raporttimuodot alkavat tarkoituksen määrittelyllä, joka antaa lukijalle yleiskuvan siitä, mistä kirjoituksessa on kyse ja miksi valitsit juuri tämän aiheen. Tämän pitäisi tarjota konteksti ja selittää, miksi tutkimuksellasi on merkitystä, jotta lukijat voivat seurata sitä helposti.

Tarkoituspuheenvuoron jälkeen tulevat osiot, jotka kattavat menetelmät, tulokset, keskustelun, johtopäätökset ja suositukset sekä viitteet. Kukin osa on muotoiltava asianmukaisesti vakiintuneiden standardien mukaisesti (APA tai CSE tai muussa tarvittavassa muodossa). Lisäksi kaikkien esitettyjen tietojen on noudatettava eettisiä raportointiohjeita, kuten lähteiden tarkkaa dokumentointia ja plagioinnin tai muun tieteellisen väärinkäytöksen välttämistä. Lue tämä artikkeli ja oppia lisää plagioinnista.

Johdanto

Johdanto toimii lukijalle etenemissuunnitelmana, jossa hahmotellaan, mitä he voivat odottaa muulta sisällöltä. Johdannon tulisi antaa taustatietoa asiayhteydestä ja tavoitteista ja opastaa lukijaa pääkohdissa menemättä kuitenkaan liian pitkälle yksityiskohtiin. Tarvittaessa tässä voitaisiin käyttää myös esimerkkejä; tämä auttaisi havainnollistamaan selkeämmin, miten näitä elementtejä käytetään käytännössä jopa monimutkaisissa tutkimuksissa, ja samalla välitettäisiin tarkasti niistä saadut keskeiset oivallukset.

Se eroaa lausuman tarkoituksesta, sillä johdannon tavoitteena on esitellä aihe lukijalle. Kun taas tarkoituslauselman tavoitteena olisi esitellä lukijalle akateeminen raporttisi, tutkimusraporttisi jne.

Tärkein sisältö

Akateemisen raportin pääsisällön, joka tunnetaan myös nimellä "runko", tulisi olla rakenteeltaan sellainen, että se esittelee aiheen. Hyvin jäsennelty raportin runko ei ainoastaan välitä tietoa lukijoille, vaan myös pitää heidät sitoutuneina ja tarjoaa kontekstin keskeisten kohtien ymmärtämiseksi. Tämä voidaan hoitaa käyttämällä otsikoita, väliotsikoita, tarvittaessa luetteloita tai numeroituja luetteloita, tarvittaessa taulukoita ja kuvioita (kaavioita, diagrammeja) sekä tekstin muotoilutekniikoita, kuten lihavointia korostustarkoituksessa.

Runko-osa on artikkelin sydän. Erilaisissa akateemisissa artikkelimuodoissa runko voi sisältää tutkimusmenetelmiä, tutkimuskohteiden yksityiskohtia, tietojen keruuta ja analysointia, tuloksiin liittyviä taustatietoja, tutkimuksen tai kokeen keskeisten tulosten selityksiä, keskustelua ja toisinaan vertailuja. Tässä osiossa on yleensä tilastollinen data-analyysi, ja voit myös esittää yhteenvetotilastoja taulukoiden ja kaavioiden avulla. Voit vapaasti käyttää Mind the Graph-alustan avulla voit ilmaista tuloksesi parhaalla mahdollisella tavalla laajan tieteellisten kuvakkeiden kirjaston avulla. Voit myös pyytää meitä valmistamaan tarpeisiisi sopivia kuvakkeita, ja tiimimme ottaa yhteyttä ja suunnittelee ne sinulle.

Yhteenveto tai päätelmät

Merkityksellisten johtopäätösten tekeminen kyselystä, tutkimuksesta ja järjestelmällisestä katsauksesta on erittäin tärkeää. Lukijat lukevat mieluummin johtopäätöksesi saadakseen inspiraatiota omaan työhönsä ja kertoakseen omasta matkastaan. Tämä osio voi sisältää myös suosituksia tulevaa tutkimusta tai toimia varten.

Liitteet (tarvittaessa)

Raportin aihepiiristä riippuen liitteitä voidaan tarvita lisäselvitysten tai yksityiskohtien antamiseksi. Liitteiden tulisi sisältää lisäaineistoa, joka ei sovi tekstin pääosaan, mutta voi silti tukea sen tarkoitusta. Joskus tätä kutsutaan myös "lisätiedoiksi". Se voi olla kuvia ja taulukoita, yksityiskohtaisia laskelmia, pöytäkirjoja tai tutkimusaiheeseen liittyviä kyselyitä.

Sisältö on järjestettävä selkeästi siten, että kukin liite on numeroitu sen mukaan, miten siihen viitataan raportissa (esim. liite 1). Kunkin liitteen alussa on myös oltava otsikko, josta käy selvästi ilmi, minkä tyyppisiä tietoja siinä esitetään, sekä tarvittaessa muita asiaankuuluvia tietoja, kuten käytetyt menetelmät. Jos liitteitä on useita, alussa olisi lisäksi oltava yleinen "Luettelo liitteistä", jotta lukijat voivat helposti löytää ne asiakirjan sisältä.

Luettelo viitteistä

Kattava lähdeluettelo on avain loistavan akateemisen artikkelin päättämiseen. Viiteosassa olisi mainittava kaikki lähteet, joita on käytetty raportin tutkimuksessa tai jotka mainitaan nimeltä raportin tekstissä. Oppilaitoksesi vaatimuksista riippuen sinun on ehkä käytettävä joko seuraavaa APA tai MLA-tyyliä viittausten muotoilussa. Yleisesti ottaen jokaisen viittausmerkinnän on sisällettävä seuraavat tiedot: kirjoittajien nimet, julkaisupäivä (tarvittaessa), viitatun teoksen nimi ja versionumero (tarvittaessa) sekä kustantajan nimi (tai URL-osoite, jos teos on julkaistu verkossa). Viitteiden hallinnassa voi käyttää apuna myös online- ja offline-viitteidenhallintaohjelmia, kuten seuraavia EndNote.

Osoitteessa tämä artikkelivoit tutustua Mendeleyyn, ilmaiseen viitteiden hallintaohjelmistoon, jonka avulla tutkijat voivat järjestää, jakaa ja löytää tutkimustuloksia.

Akateemisen raportin muotoilu

Akateemisen raportin muoto on avainasemassa. Raporttisi on oltava ytimekäs ja helppolukuinen; sen rakenteen on oltava looginen, selkeä ja järjestetty siten, että lukija ymmärtää tulokset nopeasti.

Kun olet valmistellut hyvän ja kiinnostavan sisällön, se on tarjoiltava lukijalle. Ymmärrä hyvän ulkoasun perusteet - muista sisällyttää otsikot sopiviin kohtiin ja käytä tarvittaessa bullet pointteja. Tekniikan kehittyessä on mahdollista käyttää ohjelmistoja ja muotoilutyökaluja, kuten LaTeX vaivatonta artikkelin esittämistä varten. Älä unohda käyttää Mind the Graph:tä kaavioiden ja kuvioiden laatimiseen, jotta artikkelistasi tulisi kaunis.

Kirjoitustyyli ja sävy

Kun kirjoitat akateemista raporttia, on tärkeää ottaa huomioon yleisö ja käyttää selkeää ja ytimekästä sävyä. Akateemiset raportit on kirjoitettava kielellä, joka on helppo ymmärtää lukijoille, joilla voi olla tai ei voi olla asiantuntemusta käsiteltävästä aiheesta. Kirjoittajien on tärkeää pysyä objektiivisina koko raportin ajan, sillä se lisää sen uskottavuutta ja luotettavuutta.

Löydä ihanteellinen Infographic-malli räätälöitynä tutkimustarpeisiisi

Kuvittele, että törmäät työkaluun, joka virtaviivaistaa tieteellistä monimutkaisuutta ja muuttaa monimutkaiset käsitteet helposti sulaviksi infografiikoiksi. Kuulostaa ihmeelliseltä, eikö vain?

Infografiikat ovat varmasti fiksu valinta erityisesti tiedemiehille ja tutkijoille, sillä ne helpottavat yleisön ymmärrystä työstäsi. Jos et ole vielä hyödyntänyt tätä etua, harkitse ilmoittautumista Mind the Graph työkalu. Tämän resurssin avulla voit yhdistää sisältösi maailman laajimpaan tieteellisesti tarkkaan kuvituskirjastoon, joka tarjoaa yli 75 000 vaihtoehtoa työsi tehostamiseksi.