Mikä on kirjallisuuskatsaus? Tutustu käsitteeseen ja aloita sen käyttö

Kirjallisuuskatsaus tarjoaa arvokasta tietoa tutkimusaiheesta, mikä auttaa parantamaan tutkimustulosten laatua ja luotettavuutta. Kirjallisuuskatsauksesta tulee kriittinen tekijä, kun halutaan perustaa tutkimus olemassa olevaan tieteelliseen aineistoon, ymmärtää tutkimusaukkoja ja tietämyksen puutteita sekä ehdottaa jatkotutkimusalueita.

Tutustu kirjallisuuskatsauksen päätarkoitukseen, sen eroon kirjallisuuskatsauksesta ja opi, miten se tehdään, käsitteestä itse kirjoitusprosessiin.

Mikä on kirjallisuuskatsaus?

Kirjallisuuskatsaus on kattava analyysi saatavilla olevasta kirjallisuudesta, tutkimuksesta ja tieteellisistä julkaisuista, jotka liittyvät tiettyyn aiheeseen tai tutkimuskysymykseen. Se auttaa tutkijoita tunnistamaan aiemmissa tutkimuksissa käytetyt merkitykselliset teoriat, menetelmät ja lähestymistavat ja auttaa muokkaamaan tulevaa tutkimusta.

Tämä katsaus auttaa luomaan tutkimukselle kontekstin ja antaa tutkijoille mahdollisuuden sijoittaa työnsä laajempaan tutkimuskenttään. Se auttaa myös tutkimustavoitteiden asettamisessa, tutkimuskysymysten kehittämisessä ja tutkimusmenetelmien suunnittelussa.

Nämä ovat kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät lähteet:

Kirjat
Lehtiartikkelit
Konferenssin pöytäkirjat
Online-tietokannat

Tässä on linkki artikkeliin Miten löytää samankaltaisia tutkimuksia. Tutustu siihen, jos haluat lisää vinkkejä kirjallisuuskatsauksen parantamiseen.

Mikä on kirjallisuuskatsauksen tarkoitus?

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota yhteenveto, arviointi ja kriittinen analyysi tiettyä alaa tai joitakin sen kysymyksiä koskevasta olemassa olevasta tutkimuksesta. Siinä pyritään tunnistamaan puutteet, epäjohdonmukaisuudet ja lisätutkimuksia vaativat alueet ja antamaan samalla yleiskatsaus alan nykyiseen tietämykseen. Loppujen lopuksi kirjallisuuskatsaus on kriittinen työkalu tutkijoille ja tutkijoille, kun he pyrkivät edistämään tietämystä kentällään.

Kirjallisuuskatsaus auttaa:

Tutkimuksen puutteiden tunnistaminen

Kirjallisuuskatsaus auttaa tunnistamaan olemassa olevan tutkimuksen puutteet, jotka voivat auttaa tutkimuksen painopisteen määrittelyssä.

Kontekstin tarjoaminen

Olemassa olevan kirjallisuuden tarkastelu auttaa antamaan kontekstia ja taustatietoa tutkimusaiheesta ja sen merkityksestä.

Tietämyksen osoittaminen

Perusteellinen kirjallisuuskatsaus osoittaa tutkijan tietämystä alasta ja kykyä analysoida kriittisesti ja syntetisoida tutkimusta.

Tutkimussuunnittelua ohjaava suunnittelu

Kirjallisuuskatsaus auttaa ohjaamaan tutkimussuunnitelmaa, mukaan lukien tutkimuskysymys, menetelmät ja aineiston analyysi.

Tutkimusideoiden tuottaminen

Kirjallisuuskatsaus voi tuottaa uusia tutkimusideoita ja hypoteeseja, joita voidaan testata tulevissa tutkimuksissa.

Päällekkäisen tutkimuksen välttäminen

Olemassa olevan kirjallisuuden tarkastelu on tärkeää, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksien tekeminen aiempien tutkimusten kanssa ja edistää alan tietämyksen kehittymistä.

Kirjallisuuskatsaus vs. kommentoitu bibliografia

Kirjallisuuskatsaus on perusteellinen analyysi tiettyä ennalta tutkittua aihetta koskevista tutkimuksista ja teorioista. Siinä selvitetään tiettyä aihetta koskevat nykyiset ja merkittävät tulokset, tunnistetaan suuntauksia, puutteita ja ennakkoluuloja sekä luodaan taustaa tutkimukselle.

Toisaalta selityksin varustettu bibliografia on luettelo lähteistä ja lyhyt yhteenveto ja arviointi kustakin lähteestä. Se on systemaattinen tapa järjestää lähteet ja auttaa tunnistamaan niiden merkityksellisyyden ja uskottavuuden.

Merkinnöissä kuvataan, analysoidaan ja arvioidaan lähteitä ja annetaan lukijalle lyhyt arvio lähteen hyödyllisyydestä ja laadusta.

Kirjallisuuskatsauksen ja selityksin varustetun bibliografian keskeinen ero on siis se, että kirjallisuuskatsaus on kattava analyysi tiettyä aihetta koskevasta olemassa olevasta tutkimuksesta, kun taas selityksin varustettu bibliografia on kokoelma lähteitä, jossa esitetään lyhyt yhteenveto kunkin lähteen sisällöstä ja sen hyödyllisyydestä aiheen kannalta.

Miten kirjallisuuskatsaus tehdään?

Kirjallisuuskatsauksen tekeminen henkilökohtaisesti

Aloita tunnistamalla tärkeimmät lähteet, joita sinun on tarkasteltava. Voit tehdä tämän verkkohakujen avulla tai konsultoimalla alan asiantuntijoita.
Käy akateemisissa kirjastoissa, arkistoissa ja tutkimuskeskuksissa tutustumassa asiaankuuluviin painettuihin lehtiin tai kirjoihin.
Tee yksityiskohtaisia muistiinpanoja lähteissä esitetyistä keskeisistä kohdista, väitteistä ja todisteista.
Järjestä muistiinpanosi jäsennellyksi, temaattiseksi tai kronologiseksi hahmotelmaksi synteesin ja analyysin helpottamiseksi.
Arvioi lähteiden vahvuudet ja heikkoudet, tunnista kirjallisuuden puutteet ja dokumentoi havaintosi.

Kirjallisuuskatsauksen tekeminen sähköpostitse

Tunnista keskeiset yhteyshenkilöt, kuten kirjailijat, toimittajat tai aihepiirin asiantuntijat, jotka voivat antaa sinulle asiaankuuluvaa tietoa tai ohjata sinut lisälähteisiin.
Laadi tiivis ja selkeä sähköpostiviesti, jossa esittelet itsesi, kerrot kyselysi tarkoituksen ja pyydät kaikki tarvitsemasi erityistiedot.
Muistuta kohteliaasti, jos et saa vastausta kohtuullisessa ajassa.
Pidä kirjaa kaikesta viestinnästä, mukaan lukien aikaleimat, vastaukset ja mahdollisesti saatu lisämateriaali.
Arvioi saatujen tietojen relevanssia, uskottavuutta ja luotettavuutta ja varmista, että viittaat asianmukaisesti kaikkiin käytettyihin lähteisiin.

Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen

Kirjallisuuskatsauksen käsitteellistämiseksi ensimmäinen askel on valita sinua kiinnostava tutkimusaihe. Aiheen valinnan jälkeen on tärkeää määritellä siihen liittyvät keskeiset termit ja käsitteet. Näin varmistetaan, että katsauksesi on kohdennettu ja perusteellinen. Sitten sinun on löydettävä asiaankuuluvat tietolähteet.

Seuraavaksi on laadittava hakustrategia, jonka avulla voidaan tunnistaa asiaankuuluva kirjallisuus. Tähän sisältyy sopivien tietokantojen, lehtien ja avainsanojen valinta. Lisäksi on määriteltävä kriteerit, joiden perusteella lähteet sisällytetään tai jätetään pois tutkimuskysymyksen kannalta.

Kun sinulla on luettelo mahdollisista lähteistä, sinun on arvioitava niitä kriittisesti, analysoitava kerättyjä tietoja ja syntetisoitava tulokset, jotta voit laatia kattavan ja puolueettoman yhteenvedon aiheesta olemassa olevasta kirjallisuudesta.

Lopuksi sinun on esitettävä tulokset selkeästi ja jäsennellysti, tuotava esiin olemassa olevan kirjallisuuden puutteet ja rajoitukset ja ehdotettava jatkotutkimusaiheita.

Tämä on esimerkki siitä, miten se kirjoitetaan:

I. Johdanto

A. Taustatiedot aiheesta

B. Väitöskirja

II. Kirjallisuuskatsaus

A. Yleiskatsaus olemassa olevaan tutkimukseen

B. Tutkimuksen puutteiden analyysi

C. Tutkimuksen merkitys

III. Tutkimusmenetelmät

A. Tutkimussuunnitelma

B. Tutkimukseen osallistujat

C. Tiedonkeruuvälineet

D. Tietojen analysointimenetelmät

IV. Tulokset

A. Tutkimustulosten esittely

B. Tietojen analysointi ja tulkinta

C. Tulosten ja tutkimuskysymysten välinen suhde

V. Keskustelu

A. Yhteenveto tutkimustuloksista

B. Vertailu aiempaan tutkimukseen

C. Tutkimuksen rajoitukset ja vaikutukset

D. Ehdotuksia tulevaa tutkimusta varten

VI. Päätelmät

A. Yhteenveto pääkohdista

B. Tutkimuksen merkitys

C. Loppuhuomautukset

VII. Viitteet

A. Luettelo kaikista viitatuista lähteistä

B. Muotoile haluamasi tyylin mukaisesti, esim. APA, MLA jne.

Tieteellisesti tarkat infografiikat muutamalla klikkauksella

Perinteinen tieteellinen viestintä on usein riippuvainen tiheästä tekstistä ja monimutkaisista taulukoista, joita monien voi olla vaikea ymmärtää. Mind the Graph alusta helpottaa tätä prosessia, sillä sen avulla tutkijat voivat tuottaa selkeitä ja esteettisesti houkuttelevia visuaalisia aineistoja, kuten infografiikoita, julisteita, lukuja ja kaavioita. Käyttämällä Mind the Graph:tä tutkijat viestivät havainnoistaan laajemmalle yleisölle erittäin fiksulla tavalla.