Induktiivinen vs. deduktiivinen tutkimus: Mind the Graph Blogi

Induktiivisessa tutkimuksessa tehdään yleistyksiä tietyistä havainnoista, kun taas deduktiivisessa tutkimuksessa testataan olemassa oleviin teorioihin perustuvia hypoteeseja. Induktiivinen vs. deduktiivinen tutkimus on yleinen tutkimusmetodologian aihe, jolla viitataan kahteen eri lähestymistapaan aineiston analysointiin. Molemmilla menetelmillä on omat ainutlaatuiset etunsa ja haittansa, ja oikean lähestymistavan valitseminen voi vaikuttaa suuresti tutkimustuloksiin.

Mitä on induktiivinen tutkimus?

Induktiivinen tutkimus on tutkimusmenetelmä, jossa kerätään ja analysoidaan tietoja teorian tai hypoteesin kehittämiseksi. Tässä lähestymistavassa tutkijat lähtevät liikkeelle erityisistä havainnoista ja tiedoista ja pyrkivät sitten kohti yleisempiä teorioita ja johtopäätöksiä. Tätä tutkimusmenetelmää käytetään usein silloin, kun aiheesta tiedetään vain vähän tai kun ei ole olemassa teoriaa, joka selittäisi tehdyt havainnot. Induktiivisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää aineistoon perustuva teoria ja käyttää sitä selittämään aineistossa esiintyviä kuvioita tai suhteita.

Induktiivisen tutkimuksen prosessi

Induktiivinen tutkimusprosessi sisältää seuraavat vaiheet:

Tiedonkeruu: Induktiivisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe on tietojen kerääminen. Tämä voidaan tehdä useilla eri menetelmillä, kuten haastatteluilla, havainnoinnilla, kyselyillä ja asiakirjojen analysoinnilla.

Tietojen analysointi: Kun tiedot on kerätty, seuraava vaihe on niiden analysointi. Tässä yhteydessä aineistosta tunnistetaan kuvioita ja teemoja. Induktiivinen tutkimus nojaa vahvasti laadullisen aineiston analyysimenetelmiin, kuten koodaukseen ja temaattiseen analyysiin.

Teemojen tunnistaminen: Aineiston analysoinnin jälkeen tutkija alkaa tunnistaa aineistosta esiin nousevia teemoja. Nämä teemat edustavat aineistossa esiintyviä malleja tai yhtäläisyyksiä.

Teorioiden kehittäminen: Kun teemat on tunnistettu, tutkija alkaa kehittää teorioita tai selityksiä näille malleille. Teoriat perustuvat aineistoon, ja niiden avulla selitetään havaittuja ilmiöitä.

Havaintojen raportointi: Induktiivisen tutkimusprosessin viimeinen vaihe on tulosten raportointi. Tämä voidaan tehdä eri muodoissa, kuten akateemisissa julkaisuissa, esityksissä ja raporteissa. Tulosten raportoinnin olisi perustuttava aineistoon, ja siinä olisi selkeästi selitettävä kehitetyt teoriat.

Mitä on deduktiivinen tutkimus?

Deduktiivinen tutkimus on tutkimusmuoto, joka lähtee liikkeelle teoriasta tai hypoteesista ja pyrkii testaamaan sen paikkansapitävyyttä keräämällä ja analysoimalla tietoja. Tutkija lähtee liikkeelle yleisestä teoriasta tai ajatuksesta ja kehittää sitten teoriaan perustuvia erityisiä hypoteeseja. Näitä hypoteeseja testataan keräämällä aineistoa, jota analysoidaan sen määrittämiseksi, tukeeko vai kumoaa se alkuperäisen teorian tai hypoteesin. Deduktiivista tutkimusta käytetään usein kvantitatiivisessa tutkimuksessa, jossa tietoja kerätään strukturoiduilla menetelmillä, kuten kyselytutkimuksilla, kokeilla tai tilastollisella analyysillä.

Deduktiivisen tutkimuksen prosessi

Deduktiivinen tutkimusprosessi sisältää yleensä seuraavat vaiheet:

Tutkimuskysymyksen tai hypoteesin muotoilu: Tässä vaiheessa määritetään tutkimuskysymys tai hypoteesi, joka perustuu olemassa olevaan teoriaan tai tietoon.

Tutkimussuunnitelman kehittäminen: Kun tutkimuskysymys tai hypoteesi on muotoiltu, seuraava vaihe on kehittää tutkimussuunnitelma, jossa hahmotellaan hypoteesin testaamiseen käytettävät menetelmät ja menettelyt.

Tiedonkeruu: Tässä vaiheessa kerätään tietoja tutkimussuunnitelmaan soveltuvin menetelmin. Jos tutkimussuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi kyselytutkimus, tiedot kerätään kyselylomakkeiden avulla.

Tietojen analysointi: Kun tiedot on kerätty, seuraava vaihe on niiden analysointi hypoteesin testaamiseksi. Tässä yhteydessä käytetään tilastollisia menetelmiä ja muita analyysimenetelmiä sen määrittämiseksi, tukevatko vai kumoavatko tiedot hypoteesia.

Tulosten tulkinta: Deduktiivisen tutkimusprosessin viimeinen vaihe on tulosten tulkinta. Tällöin tehdään johtopäätöksiä aineiston analyysin perusteella ja määritetään, onko hypoteesi vahvistettu vai kumottu.

Induktiivisen tutkimuksen hyvät ja huonot puolet

Plussaa	Miinukset
Salli uusien ideoiden ja näkökulmien tutkiminen.	Ei välttämättä tuota toistettavissa olevia tuloksia.
Voi johtaa uusien teorioiden kehittämiseen.	Tuloksiin voi liittyä tutkijan puolueellisuutta.
Tarjoaa runsaasti ja yksityiskohtaisia tietoja.	Ei ehkä sovellu tiettyjen hypoteesien testaamiseen.
Joustava ja mukautuva muuttuviin tutkimustarpeisiin.	Vaatii suuria otoskokoja yleisten mallien määrittämiseksi.
Soveltuu hyvin laadullisiin tutkimusmenetelmiin.	Analysointi voi olla aikaa ja resursseja vievää.
Voidaan kuvata reaalimaailman ilmiöiden monimutkaisuutta.	Syy-yhteyttä ei voida osoittaa.
Mahdollistaa odottamattomien löydösten tekemisen.	Ei ehkä yleistettävissä laajempiin populaatioihin tai yhteyksiin.
Tämä voi johtaa uusien tutkimuskysymysten kehittämiseen.	Tuloksia voi olla vaikea tulkita tai selittää.
Voidaan ottaa huomioon osallistujien näkökulmat.	Menetelmiä voi olla vaikea standardoida eri tutkimuksissa.
Voidaan käyttää hypoteesien tai teorioiden luomiseen.	Ei ehkä sovellu konkreettisten ennusteiden tekemiseen.
Voidaan käyttää monimutkaisten sosiaalisten ilmiöiden tutkimiseen.	Tiedonkeruussa voi esiintyä virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia.

Deduktiivisen tutkimuksen hyvät ja huonot puolet

Plussaa	Miinukset
Mahdollistavat tiettyjen hypoteesien testaamisen.	Ei ehkä kuvasta todellisen maailman ilmiöiden monimutkaisuutta.
Tulokset ovat usein toistettavissa ja luotettavia.	Voi olla rajallinen uusien ideoiden ja näkökulmien tutkimisessa.
Tilastollisilla analyyseillä voidaan osoittaa syy-yhteys.	Saattaa jättää huomiotta tärkeitä taustatekijöitä tai poikkeamia.
Soveltuu hyvin kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin.	Vaatii ennakkotietoa tai oletuksia.
Tulokset voivat antaa tietoa näyttöön perustuvista käytännöistä.	Voi olla resursseja ja aikaa vievää toteuttaa.
Tarjoaa tarkkoja ja määrällisiä tietoja.	Voi kärsiä mittausvirheistä tai epätarkkuuksista.
Voidaan tuottaa tietoja, jotka voidaan yleistää väestöön.	Ei ehkä kuvasta yksilöllisiä kokemuksia tai vaihtelua.
Mahdollistaa ulkoisten muuttujien hallinnan.	Ei välttämättä vastaa todellisia tilanteita tai ympäristöjä.
Voi johtaa teoreettiseen kehitykseen.	Ei ehkä pysty ottamaan huomioon kaikkia mahdollisia muuttujia.
Voidaan käyttää olemassa olevien teorioiden vahvistamiseen tai kumoamiseen.	Tutkijan puolueellisuus tai oletukset voivat vaikuttaa.
Tarjoaa selkeät ja jäsennellyt tutkimusprotokollat.	Ei ehkä sovellu subjektiivisten kokemusten tutkimiseen.

Esimerkkejä induktiivisesta ja deduktiivisesta tutkimuksesta

induktiivinen vs. deduktiivinen tutkimus

Esimerkkejä induktiivisesta tutkimuksesta

Tutkija havainnoi tietyn yksilöryhmän käyttäytymismalleja ja käyttää näitä malleja kehittääkseen teorian käyttäytymisen taustalla olevista psykologisista prosesseista.
Tutkija tekee sarjan haastatteluja potilaiden kanssa, jotka ovat toipuneet tietystä sairaudesta, ja käyttää saamiaan tietoja tuottaakseen hypoteeseja sairauden mahdollisista syistä.
Tutkija kerää tietoja kuluttajien käyttäytymisestä tietyillä markkinoilla ja käyttää näitä tietoja markkinointistrategioita tukevien suuntausten ja mallien tunnistamiseen.

Esimerkkejä deduktiivisesta tutkimuksesta

Tutkija laatii hypoteesin kahden muuttujan välisestä suhteesta ja testaa sitten hypoteesia kokeellisen tutkimuksen avulla.
Tutkija laatii teorian tietyn politiikan vaikutuksesta sosiaalisiin tuloksiin ja kerää sitten tietoja arvioidakseen, tukeeko teoriaa näyttö.
Tutkija käyttää olemassa olevia teorioita tietyn sairauden syistä kehittääkseen ennusteita niiden henkilöiden ominaisuuksista, jotka todennäköisimmin sairastuvat kyseiseen sairauteen, ja testaa sitten näitä ennusteita kyselytutkimuksen tai tapaus-verrokkitutkimuksen avulla.

Voit oppia lisää induktiivisesta vs. deduktiivisesta tutkimuksesta katsomalla tämän videon. video YouTubessa.

Loppuvatko ideat infograafia varten?

Mind the Graph on tehokas väline, jonka avulla tutkijat voivat lisätä työnsä visuaalista vaikutusta ja tavoittaa laajemman yleisön. Mind the Graphkäyttäjäystävällinen käyttöliittymä ja intuitiiviset työkalut helpottavat grafiikan luomista ja muokkaamista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Käyttämällä alustan kuvioita ja malleja tutkijat voivat tehokkaasti välittää monimutkaisia käsitteitä ja tietoja laajemmalle yleisölle.