Tieteen ydin: Mitä on tieteen filosofia?

Tieteestä on tullut nyky-yhteiskunnan olennainen osa-alue, jonka avulla voimme saada parempaa tietoa ympäröivästä maailmasta ja kehittää uutta teknologiaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tieteen harjoittaminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin miltä se näyttää. Tiede perustuu tiettyihin olettamuksiin, ajatuksiin ja menettelyihin, joihin vaikuttaa laajempi filosofinen kehys, jota kutsutaan tieteelliseksi filosofiaksi.

Tieteenfilosofia käsittelee tieteen perusteita, menetelmiä ja vaikutuksia. Se on filosofian tieteenala, joka tutkii muun muassa sitä, mitä tiede on, miten tiede toimii, mikä erottaa tieteellisen tiedon muunlaisesta tiedosta ja mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen rajat.

Tämän artikkelin lopussa ymmärrät paremmin tieteenfilosofiaa ja sen roolia luonnollista maailmaa koskevan näkemyksemme muovaajana.

Mitä on tieteen filosofia?

Tieteenfilosofia on filosofian tieteenala, joka käsittelee tieteen luonnetta, menetelmiä ja seurauksia. Se tutkii tieteellisten ideoiden, mallien ja tietojen välistä yhteyttä sekä tieteellisen toiminnan taustalla olevia oletuksia ja käsityksiä.

Tieteenfilosofian perustana ovat tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvät peruskysymykset, joita tarkastellaan esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:

Mitä tiede tarkalleen ottaen on, ja miten se eroaa muunlaisesta tiedosta?
Mitkä ovat tieteellisen tiedon edellytykset, ja miten tieteelliset väitteet perustellaan?
Miksi tiedemiehet tukeutuvat edelleen malleihin ja käsitteisiin, joiden he tietävät olevan ainakin osittain virheellisiä? Esimerkiksi Newtonin fysiikka.
Mitkä ovat tieteellisen tutkimuksen rajat, ja miten käytämme empiiristä tietoa tieteellisten hypoteesien todentamiseen?
Miten sosiaaliset, poliittiset ja historialliset näkökohdat vaikuttavat tieteelliseen tutkimukseen ja miten nämä tekijät vaikuttavat tieteellisen tiedon kehittymiseen?
Mitä luonnonlaki tarkalleen ottaen on? Onko biologian ja psykologian kaltaisia ei-fyysisiä tieteenaloja olemassa?

Tieteenfilosofia nojautuu näihin ongelmiin vastaamisessa erilaisiin filosofisiin traditioihin, joita ovat muun muassa seuraavat epistemologia, empirismi, etiikkamuun muassa. Se osallistuu myös tieteelliseen käytäntöön ja tekee usein yhteistyötä tutkijoiden kanssa ideoiden ja menetelmien luomiseksi ja kehittämiseksi.

Teorian ja todisteiden välinen yhteys on tärkeä tieteenfilosofian tutkimusaihe. Tieteelliset teoriat ja mallit pyrkivät selittämään havaittavia tapahtumia, mutta niiden lopullinen arvo määräytyy sen mukaan, miten hyvin ne pystyvät tekemään tarkkoja ennusteita ja kestävät empiirisen testauksen. Tieteenfilosofia tutkii, miten hypoteeseja kehitetään, testataan ja arvioidaan totuuden tai vääryyden kannalta empiirisen todistusaineiston perusteella.

Sosiaalisten ja historiallisten näkökohtien merkitys tieteellisessä tutkimuksessa on toinen merkittävä tieteenfilosofian tutkimusaihe. Puhtaiden tieteellisten tosiasioiden lisäksi tiedemiehiin vaikuttavat kulttuuriset ennakkoluulot, sosiaaliset konventiot ja historialliset olosuhteet. Tieteenfilosofiassa analysoidaan, miten nämä tekijät vaikuttavat tieteelliseen tutkimukseen ja miten ne voivat vaikuttaa tieteellisen tiedon tuottamiseen ja hyväksymiseen.

Tieteen ja ei-tieteen määrittely

Rajausongelma, jolla tarkoitetaan vaikeutta erottaa toisistaan tieteelliset ja ei-tieteelliset uskomukset, tekniikat ja käytännöt, on tieteenfilosofian pitkäaikainen pulma. Ongelma johtuu siitä, että ei ole olemassa yhteisesti tunnustettuja kriteerejä, joiden perusteella teoria tai käytäntö voitaisiin luokitella tieteelliseksi tai ei-tieteelliseksi.

Karl Popper, tunnettu tieteenfilosofi, korosti rajausongelmaa yhtenä tieteenfilosofian tärkeimmistä kysymyksistä. Popper väitti, että tieteellisten ideoiden on täytettävä falsifioitavuuden kriteerit; falsifioitavuus on deduktiivinen standardi tieteellisten teorioiden ja hypoteesien arvioimiseksi; teoria tai hypoteesi on falsifioitavissa (tai kumottavissa), jos se voidaan loogisesti kumota empiirisellä testillä. Tämä standardi on merkittävä, koska sen avulla tieteellisiä hypoteeseja voidaan testata ja arvioida tiukasti ja koska tutkijat voivat kehittää ja parantaa teorioitaan ajan mittaan.

Kaikki teoriat eivät kuitenkaan täytä väärennettävyyden kriteerejä. Jotkin teoriat voivat esimerkiksi nojautua testaamattomiin oletuksiin tai havaitsemattomiin tapahtumiin, jolloin empiirinen testaus on vaikeaa tai mahdotonta. Nämä uskomukset luokitellaan pseudotieteellisiksi, koska ne väittävät olevansa tieteellisiä, mutta niistä puuttuu todellisten tieteellisten teorioiden tiukkuus ja empiirinen perusta.

Psykoanalyysi, luomistiede ja historiallinen materialismi ovat vain muutamia esimerkkejä teorioista, joista on käyty tieteellisiä kiistoja:

Psykoanalyysi, Sigmund Freudin teos, on kyseenalaistettu sen vuoksi, että se painottaa subjektiivisia tulkintoja ja testaamattomia väitteitä ihmismielestä.
Tiedeyhteisö on hylännyt luomisopin, jonka mukaan jumalallinen olento loi maailmankaikkeuden, koska siitä puuttuu tosiasioihin perustuvia todisteita ja koska se on sitoutunut uskonnolliseen dogmaan.
Marxilaista historiateoriaa, historiallista materialismia, on kritisoitu sen deterministisestä ja reduktionistisesta lähestymistavasta yhteiskunnan ja talouden prosesseihin.

Yleisesti ottaen tieteenfilosofian rajanveto-ongelma on edelleen kiistanalainen aihe, ja eri tutkijat käyttävät erilaisia kriteerejä ja tekniikoita tieteen ja ei-tieteen erottamiseksi toisistaan. Asian merkitystä ei kuitenkaan voi liioitella, sillä sillä on merkittäviä seurauksia tieteellisen tiedon pätevyydelle ja luotettavuudelle sekä tieteen asemalle yhteiskunnassa.

Tieteenfilosofian alat

Tieteenfilosofia on laaja ala, joka käsittää useita tieteenaloja ja menetelmiä. Nyt kun artikkelissa on käsitelty peruskysymystä "Mitä tieteenfilosofia on?", on aika käydä läpi sen haaroja:

Epistemologia

Epistemologia on filosofian tieteenala, joka tutkii tiedon luonnetta ja sitä, miten se saadaan. Epistemologia käsittelee kysymyksiä, jotka koskevat tieteellisen tiedon luonnetta, sen hankkimiseen käytettäviä tekniikoita ja tieteellisten väitteiden arvioinnissa käytettäviä standardeja.

Empirismi

Tämä on filosofinen lähestymistapa, jossa korostetaan empiirisen todistusaineiston merkitystä tiedon kehittämisessä. Empirismi koskee havainnoinnin ja kokeilun merkitystä tieteellisessä tutkimuksessa sekä sitä, missä määrin tieteelliset hypoteesit voidaan perustella empiirisen todistusaineiston perusteella.

Etiikka

Tämäntyyppinen filosofia käsittelee ongelmia, jotka liittyvät oikeaan ja väärään, hyvään ja pahaan, ihmisen toimintaa ohjaaviin moraalisiin ihanteisiin, periaatteessa tieteellisen tutkimuksen eettisiin vaikutuksiin ja tutkijoiden yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin.

Induktio

Prosessi, jossa tietyistä havainnoista päädytään laajempiin johtopäätöksiin, tunnetaan induktioksi, joka on ongelma, joka liittyy siihen, miten perustellaan johtopäätökset tietyistä havainnoista yleispäteviin sääntöihin tai hypoteeseihin. Induktiivinen päättely on keskeinen osa tieteellistä tutkimusta, mutta se on myös avoin kritiikille ja keskustelulle.

Huomaat, että aina kun pudotat omenan, se putoaa maahan. Tämän havainnon perusteella päätellä että kun omenat pudotetaan, ne putoavat kaikki maahan.

Vähennys

Deduktio on hyvin samankaltainen kuin induktiivinen päättely, vaikka sitä pidetäänkin usein tiukempana kuin induktiivista päättelyä. Deduktiota käytetään tieteellisten ideoiden testaamiseen tekemällä niiden perusteella erityisiä ennusteita tai hypoteeseja.

Uskot, että kaikki elävät olennot tarvitsevat happea selviytyäkseen. Sinä vähennä että hapen poistaminen eläviä olentoja sisältävästä ympäristöstä aiheuttaa niiden kuoleman.

Parsimonia/Occamin partaveitsi

Pelkistämisen periaate on yksinkertaisimman selityksen suosiminen, jolla ilmiö voidaan selittää. Occamin partaveitsi on keskiaikaiselle filosofille William of Ockhamille omistettu tämän käsitteen erityislausuma, jonka mukaan ei pidä tehdä enempää oletuksia kuin on tarpeen.

Paradigmamuutokset ja tieteelliset vallankumoukset

Thomas Kuhn ehdotti paradigmanvaihdosten ja tieteellisten vallankumousten käsitteitä kirjassaan "Tieteellisten vallankumousten rakenne". Kuhn esitti, että tieteellinen kehitys tapahtuu kahdessa vaiheessa: normaalitieteessä, jossa tiedemiehet toimivat tietyn teoreettisen kehyksen eli paradigman puitteissa, ja tieteellisessä vallankumouksessa, jossa uusi paradigma nousee esiin ja korvaa edellisen. Paradigmanvaihdokset ja tieteelliset vallankumoukset merkitsevät muutoksia tieteenalan keskeisissä oletuksissa, käsitteissä ja menetelmissä.

Tieteiden filosofia

Tässä on yleiskatsaus tiettyihin tieteisiin liittyvästä filosofiasta:

Biologian filosofia

Tämä tieteenfilosofian ala tutkii elämän ja elävien järjestelmien luonnetta sekä biologisia menetelmiä ja käsitteitä. Se kattaa myös biologiseen tutkimukseen liittyvät eettiset ja sosiaaliset kysymykset sekä biologian ja muiden tieteenalojen, kuten kemian ja fysiikan, väliset suhteet.

Lääketieteen filosofia

Lääketieteen filosofia on tieteenfilosofian osa-alue, joka tutkii lääketieteellisen tiedon ja käytännön teoreettista ja käsitteellistä perustaa. Se tutkii terveyden ja sairauksien luonnetta, lääketieteen tavoitteita, lääketieteen harjoittamisen eettisiä ja sosiaalisia seurauksia sekä lääketieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja -käsitteitä.

Psykologian filosofia

Tämä tieteenfilosofian ala käsittelee psykologian filosofisia perusteita, kuten mielen, tietoisuuden ja havaitsemisen luonnetta. Se tutkii myös psykologian ja muiden tieteenalojen, kuten neurotieteen ja kognitiotieteen, välistä yhteyttä sekä psykologiseen tutkimukseen liittyviä eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä.

Fysiikan filosofia

Tämä tieteenfilosofian ala käsittelee fysiikan perusteita, kuten avaruuden, ajan, aineen ja energian luonnetta. Se tarkastelee myös sitä, miten fysikaaliset teoriat, kuten suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka, vaikuttavat tietämykseemme maailmankaikkeudesta.

Yhteiskuntatieteellinen filosofia

Tämä tieteenfilosofian osa-alue käsittelee sosiaalisten ilmiöiden luonnetta ja sosiaalisia tutkimusmenetelmiä. Se tutkii yhteiskuntatieteiden ja muiden tieteiden, kuten psykologian ja taloustieteen, välistä yhteyttä sekä sosiaalitutkimukseen liittyviä eettisiä ja poliittisia kysymyksiä.

Maailman suurin tieteellisesti tarkka kuvagalleria.

Kun käytössä on työkalu, jossa on kuvituksia ja malleja, esimerkiksi Mind The Graphvoi auttaa tutkijoita välittämään tutkimustuloksiaan tehokkaammin ja parantamaan työnsä yleistä laatua. Aloita Mind The Graphin käyttö, jotta voit viestiä työstäsi tehokkaammin, säästää aikaa, säilyttää johdonmukaisuuden ja lisätä tutkimuksesi kokonaisvaikutusta.