Viittausopas: MHRA Citation Style: Essential of MHRA Citation Style

Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää asianmukaisia viittauksia, jotka ovat enemmän kuin pelkkä muodollisuus; ne ylläpitävät työn eheyttä ja uskottavuutta. Lähteiden täsmällinen mainitseminen antaa kirjoittajille mahdollisuuden antaa asianmukainen tunnustus alkuperäisille kirjoittajille, joiden ideat ja tutkimukset ovat vaikuttaneet heidän omaan työhönsä. Lisäksi se antaa lukijoille mahdollisuuden tarkistaa tiedot, jäljittää ajatusten alkuperän ja tutkia aihetta tarkemmin. Akateemisen panoksen tunnustaminen ja kunnioittaminen on helpompaa tehokkaan viittaamisen avulla. Tutustutaan tässä blogissa MHRA-sitaattityyliin, jotta opimme siitä lisää ja näytetään, miten sitä tulisi käyttää oikein.

Mikä on MHRA:n viittaustyyli?

MHRA (Modern Humanities Research Association) Citation Style on humanistisissa tieteissä yleisesti käytetty viittausjärjestelmä, erityisesti kirjallisuuden, historian ja taiteen alalla. Modern Humanities Research Association kehitti tämän tyylin, jotta lukijoiden olisi helpompi seurata viittauksia ja etsiä lähteitä. MHRA-tyylissä käytetään alaviitteitä ja loppuviitteitä tekstin sisäisiin viittauksiin, ja sen jälkeen seuraa kattava bibliografia. Tämä lähestymistapa säilyttää tiukat akateemiset standardit, mutta helpottaa lukukokemusta ja tarjoaa yksityiskohtaiset viittaukset ilman, että pääteksti sekoittuu.

MHRA:ta yleisesti käyttävät alat ja työtyypit

MHRA:n mukaan sen viittaustyyliä käyttävät pääasiassa seuraavat tieteenalat:

Kirjallisuus: Tekstien, romaanien, runojen ja näytelmien analysointiin.
Kielitiede: Kun keskustellaan kielen rakenteesta, käytöstä ja historiasta.
Historia: Erityisesti kulttuuri- ja henkinen historia.
Filosofia: Keskusteluissa filosofisista teksteistä ja ajatuksista.
Teatteri ja esittävät taiteet: Käsikirjoitusten, esitysten ja kriittisten teosten referointiin.
Taidehistoria: Kun viitataan kuvataiteeseen ja kritiikkiin liittyviin lähteisiin.

MHRA on sopiva valinta tällaisten tieteenalojen väitteiden ja tulkintojen tueksi, koska se edellyttää usein yksityiskohtaista tekstianalyysiä ja tarkkaa viittaamista.

Vertailu muihin viittaustyyleihin

Alaviitteet vs. parenteettiset viittaukset: MHRA käyttää alaviitteitä ja loppuviitteitä yksityiskohtaisten tietojen antamiseksi sivun alareunassa. Sitä vastoin, MLA ja APA käytä tekstissä sulkeissa olevia viittauksia.
Kirjallisuusluettelo ja viittaustyyli: Kaikki tyylit edellyttävät kirjallisuusluetteloa, mutta sen muotoilu ja yksityiskohdat vaihtelevat. MHRA:n kirjallisuusluettelomerkinnät ovat tyypillisesti yksityiskohtaisempia kuin APA:n ja MLA:n kirjallisuusluettelomerkinnät esimerkiksi tekijän nimen, otsikon isojen kirjainten ja lähteen julkaisutietojen osalta.
Tieteellinen painopiste: Eri tyylit soveltuvat eri tieteenaloille, mutta MHRA-tyyli sopii erityisen hyvin humanistisille tieteille, koska se on kattava ja yksityiskohtainen lähestymistapa viittauksiin.

Tunnistamalla nämä erot tutkijat voivat valita työhönsä sopivimman viittaustyylin, jolla varmistetaan selkeys, johdonmukaisuus ja tieteenalan ohjeiden noudattaminen.

MHRA:n viittaustyylin yleiset periaatteet

Alaviitteillä ja loppuviitteillä on ratkaiseva merkitys, kun annetaan yksityiskohtaiset viittaukset tutkielmassa käytettyihin lähteisiin. Kun viitataan lähteeseen, alaviitteet ovat sivun alareunassa, kun taas loppuviitteet ovat luvun tai asiakirjan lopussa.

Alaviitteet: Käytetään lyhyissä asiakirjoissa tai artikkeleissa, joissa on kätevää, että viittaus on helposti saatavilla.
Loppuviitteet: Käytetään pidemmissä teoksissa, kuten kirjoissa ja opinnäytetöissä, joissa suuri määrä muistiinpanoja saattaa sotkea sivua.

Tekstin alaviitteet ja loppuviitteet vastaavat ylinumeroita. Viittauksissa on oltava täydellinen viittaus, kun niitä käytetään ensimmäistä kertaa. Saman lähteen myöhemmissä viittauksissa voidaan käyttää lyhennettyä muotoa, jotta teksti pysyy luettavana.

Kirjallisuusluettelon merkitys

MHRA:n tyyliin kirjallisuusluettelossa luetellaan kaikki lähteet, joihin viitataan koko kirjoituksessa. Lukijat voivat itse etsiä lähteitä käyttämällä täydellisiä julkaisutietoja. Tehokkaassa kirjallisuusluettelossa on oltava seuraavat tiedot:

Varmistaa avoimuuden ja akateemisen eheyden.
Auttaa lukijoita tarkistamaan tiedot ja tutkimaan aihetta tarkemmin.
Osoittaa tutkimuksesi syvyyden ja laajuuden.

Lue myös: Kirjallisuusluettelo tutkimuspaperissa: Tiedä kaikki siitä

Kirjallisuusluettelo on järjestettävä aakkosjärjestykseen kirjoittajien sukunimien mukaan työn lopussa.

Tekstissä olevien viittausten ja huomautusten väliset erot

Toisin kuin APA- tai MLA-tyylissä, MHRA-tyylissä käytetään huomautuksia tekstin sisäisten viittausten sijasta. Seuraavassa on erojen havainnollistamiseksi vertailu:

Tekstissä olevat viittaukset (APA/MLA)

Tekstin sisäinen viittaus on tekstin sisällä oleva lyhyt viittaus, joka sisältää kirjoittajan sukunimen ja julkaisuvuoden (APA) tai kirjoittajan sukunimi ja sivunumero (MLA). Tiiviydestään huolimatta ne voivat häiritä lukemisen sujuvuutta.

Huomautukset (MHRA)

MHRA käyttää lähteisiin viittaamiseen alaviitteitä tai loppuviitteitä. Pääkirjoitus pysyy selkeänä ja luettavana, kun taas viittaustiedot sisältyvät huomautukseen. Esimerkki tekstissä olevasta viittauksesta olisi seuraava:

Joidenkin tutkijoiden mukaan tämä ajanjakso merkitsi uuden aikakauden alkua.^1

Vastaavassa alaviitteessä annetaan tarkemmat tiedot:

^1 John Smith, *History of Modern Times* (Paris: Academic Press, 2010), s. 123.

Humanistinen tutkimus sisältää yleensä laajoja kommentteja ja vivahteikasta keskustelua lähteistä, joten on järkevää käyttää muistiinpanoja tekstissä olevien viittausten sijaan. Sekä argumentti että sitä tukeva todistusaineisto esitetään tyylikkäämmin tätä menetelmää käyttäen.

Alaviitteiden ja loppuviitteiden muotoilu

MHRA:n viittaustyylin alaviitteet ja loppuviitteet ovat tärkeitä työkaluja, joiden avulla voit viitata ja antaa lisäkommentteja akateemiseen työhösi. Jotta voit varmistaa, että ne on muotoiltu oikein, tässä on yksityiskohtainen opas.

Ylätunnisteellisten numeroiden sijoittaminen

Tekstissä: Yläviitteiset numerot on sijoitettava viitattua aineistoa sisältävän lauseen tai lausekkeen loppuun mahdollisten välimerkkien jälkeen (esim. "Smithin mukaan todisteet tukevat teoriaa hyvin.^1").
Järjestys: Ylänumerot on numeroitava juoksevasti koko asiakirjan ajan, alkaen numerosta 1 ja jatkuen loppuun asti. Jos lähteeseen viitataan useita kertoja, jokainen viittaus saa uuden numeron.

Ensimmäisen lähdeviittauksen muotoilu:

Kirjoittajan nimi: Aloita kirjoittajan koko nimellä.
Teoksen nimi: Kirjojen ja artikkeleiden otsikko kursivoituna ja lukujen ja verkkosivujen otsikko lainausmerkeissä.
Julkaisun tiedot: Kirjoista on ilmoitettava julkaisupaikka, kustantaja ja julkaisuvuosi. Artikkelien osalta ilmoitetaan lehden nimi, nide, numero ja vuosi.
Sivunumerot: Ilmoita sivunumero(t), johon viitataan.

Esimerkiksi:

John Smith, The Study of Literature (New York: Academic Press, 2020), s. 45.

Seuraavien viittausten lyhentäminen

Lyhennetty muoto: Kun viittaat samaan lähteeseen toistuvasti, käytä lyhennettyä muotoa. Tämä sisältää yleensä tekijän sukunimen, lyhennetyn otsikon ja sivunumeron.
Ibid.: Jos myöhemmässä viittauksessa viitataan samalle sivulle kuin alkuperäisessä viittauksessa, voit käyttää sanaa "Ibid." toistamatta yksityiskohtia.

Esimerkkejä:

2. Smith, Study of Literature, s. 50.

3. Ibid., s. 51.

Esimerkkejä alaviitteistä

Kirjat

1. John Smith, The Study of Literature (New York: Academic Press, 2020), s. 45.

2. Jane Doe, Introduction to Humanities (Lontoo: Scholar Press, 2018), s. 67.

Lehtiartikkelit

3. Michael Brown, "Analyzing Modern Poetry", Journal of Literary Studies, 15 (2019), 123-45 (s. 120).

Verkkosivut

4. Laura Green, "The Evolution of Digital Humanities", Humanities Online, 22. maaliskuuta 2022 http://www.humanitiesonline.org/articles/evolution [viitattu 25. kesäkuuta 2024].

Vinkkejä johdonmukaiseen ja täsmälliseen alaviitteiden käyttöön

Kaikki alaviitteet on muotoiltava johdonmukaisesti. Pidä asiakirjan tyyli ja rakenne yhtenäisenä.
Varmista, että kaikki tiedot, kuten kirjoittajan nimi, otsikko, julkaisun numero ja sivunumero, ovat oikein.
Vältä alaviitteiden päällekkäisyyttä ylläpitämällä ristiinviittausjärjestelmää.
Varmista alaviitteiden oikeellisuus oikolukemalla asiakirja huolellisesti.

MHRA:n viittaustyyliohjeiden avulla voit varmistaa, että alaviitteet ja loppuviitteet ovat selkeitä, tarkkoja ja oikein muotoiltuja. Näin teet paitsi työsi uskottavuutta, myös teet lähteistäsi helpommin lähestyttäviä lukijoille.

Kirjallisuusluettelon luominen

MHRA Citation Style -kirjallisuusluetteloa laadittaessa on tärkeää noudattaa erityisiä ohjeita, jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus ja tarkkuus. Seuraavassa on muutamia keskeisiä asioita, jotka on syytä pitää mielessä.

Kirjallisuusluettelon rakenne ja ulkoasu

Kirjallisuusluettelon rakenteessa on otettava huomioon seuraavat seikat:

Otsikko: Sijoita sana "Bibliografia" keskelle sivun yläreunaa.
Välykset: Kirjallisuusluettelon on oltava kaksirivinen.
Syvennys: Käytä jokaisessa merkinnässä roikkuvaa sisennystä, jossa ensimmäinen rivi on vasemman marginaalin tasalla ja seuraavat rivit ovat sisennettyjä.
Tilaa: Järjestä merkinnät aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan. Jos kirjoittajaa ei ole, järjestetään aakkosjärjestyksessä otsikon mukaan. Jos samalta tekijältä on samana vuonna useita teoksia, ne erotetaan toisistaan lisäämällä pieni kirjain (esim. 2023a, 2023b).

Yleisesti siteeratut lähteet ja niiden MHRA-muodot

Kirjat

Yksittäinen kirjoittaja

Alaviite: Kirjoittajan etunimi Sukunimi, kirjan nimi (julkaisupaikka: kustantaja, vuosi), sivunumero.
Esimerkki: John Smith, History of Modern Europe (Lontoo: Penguin, 2010), s. 24.
Bibliografia: Kirjoittajan sukunimi, etunimi. Kirjan nimi. Julkaisupaikka: Kustantaja, vuosi.
Esimerkki: Smith, John. Modernin Euroopan historia. Lontoo: Penguin, 2010.

Useita kirjoittajia

Alaviite: Ensimmäisen kirjoittajan etunimi Sukunimi ja toisen kirjoittajan etunimi Sukunimi, kirjan nimi (julkaisupaikka: kustantaja, vuosi), sivunumero.
Esimerkki: John Smith ja Jane Doe, Exploring the World (New York: HarperCollins, 2015), s. 46.
Bibliografia: Ensimmäisen kirjoittajan sukunimi, etunimi ja toisen kirjoittajan etunimi sukunimi. Kirjan nimi. Julkaisupaikka: Kustantaja, vuosi.
Esimerkki: Smith, John ja Jane Doe. Maailman tutkiminen. New York: HarperCollins, 2015.

Toimitetut niteet

Alaviite: Toimittajan etunimi Sukunimi (toim.), kirjan nimi (julkaisupaikka: kustantaja, vuosi), sivunumero.
Esimerkki: Michael Brown (toim.), Anthology of Medieval Literature (Cambridge: Cambridge University Press, 2008), s. 68.
Bibliografia: Toimittajan sukunimi, etunimi, toim. Kirjan nimi. Julkaisupaikka: Kustantaja, vuosi.
Esimerkki: Brown, Michael, toim. Anthology of Medieval Literature. Cambridge: Cambridge University Press, 2008.

Lehtiartikkelit

Tulosta lehtiartikkeli

Alaviite: Kirjoittajan etunimi Sukunimi, "Artikkelin nimi", lehden nimi, niteen numero (vuosi), sivunumero.
Esimerkki: Lisa Green, "Revisiting Gothic Architecture", Journal of Art History, 14 (2011), s. 123.
Bibliografia: Kirjoittajan sukunimi, etunimi. "Artikkelin otsikko". Lehden otsikko, niteen numero (vuosi), sivuväli.
Esimerkki: Green, Lisa. "Revisiting Gothic Architecture". Journal of Art History, 14 (2011), 115-130.

Verkkojulkaisun artikkeli

Alaviite: Kirjoittajan etunimi Sukunimi, "Artikkelin nimi", lehden nimi, niteen numero (vuosi), sivunumero [hakupäivä päivä kuukausi vuosi].
Esimerkki: Lisa Green, "Revisiting Gothic Architecture", Journal of Art History, 14 (2011), s. 123 http://www.example.com [viitattu 20.6.2024].
Bibliografia: Kirjoittajan sukunimi, etunimi. "Artikkelin otsikko". Lehden otsikko, niteen numero (vuosi), sivuväli [hakupäivä kuukausi vuosi].
Esimerkki: Green, Lisa. "Revisiting Gothic Architecture". Journal of Art History, 14 (2011), 115-130 http://www.example.com [viitattu 20.6.2024].

Verkkosivustot ja verkkolähteet

Alaviite: Kirjoittajan etunimi Sukunimi, 'Verkkosivun otsikko', Verkkosivun nimi, Vuosi [käytetty Päivä Kuukausi Vuosi].
Esimerkki: Sarah Johnson, "The Renaissance Art Movement", Art History Online, 2019 http://www.arthistoryonline.com [viitattu 20.6.2024].
Bibliografia: Kirjoittajan sukunimi, etunimi. "Verkkosivun otsikko". Verkkosivuston nimi. Vuosi [käytetty Päivä Kuukausi Vuosi].
Esimerkki: Johnson, Sarah. "Renessanssitaiteen liike". Art History Online. 2019 http://www.arthistoryonline.com [viitattu 20.6.2024].

Visuaaliset ja multimedialähteet

Elokuva

Alaviite: Elokuvan nimi, ohjaaja Ohjaajan etunimi Sukunimi (tuotantoyhtiö, vuosi).
Esimerkki: Inception, ohjaus Christopher Nolan (Warner Bros., 2010).
Bibliografia: Elokuvan nimi. Ohjaaja: Ohjaajan etunimi Sukunimi. Tuotantoyhtiö, vuosi.
Esimerkki: Alku. Ohjaaja Christopher Nolan. Warner Bros., 2010.

Taideteos

Alaviite: Taiteilijan etunimi Sukunimi, teoksen nimi, vuosi, väline, kokoelman tai museon nimi, sijainti.
Esimerkki: Vincent van Gogh, Tähtiyö, 1889, öljy kankaalle, Museum of Modern Art, New York.
Bibliografia: Taiteilijan sukunimi, etunimi. Teoksen nimi. Vuosi. Väline. Kokoelman tai museon nimi, sijainti.
Esimerkki: van Gogh, Vincent. Tähtiyö. 1889. Öljy kankaalle. Museum of Modern Art, New York.

Hyödyntämällä Mind The Graphin työkaluja säästät aikaasi

Sukella syvälle tutkimukseen ja luo vaivattomasti kiinnostavia visuaalisia kuvia, jotka vangitsevat yleisön huomion ja säästävät samalla aikaa visuaalisesti houkuttelevien kuvien tekemiseen. Monimutkaisista tietokokonaisuuksista monimutkaisiin käsitteisiin, Mind the Graph avulla voit luoda kiinnostavia infografiikoita, jotka saavat lukijat innostumaan. Käy osoitteessa verkkosivusto lisätietoja.