Soveltava tutkimus on ratkaisevassa asemassa eri aloilla, sillä se tarjoaa käytännön ratkaisuja reaalimaailman ongelmiin ja edistää kehitystä muun muassa teknologian, terveydenhuollon ja liiketoiminnan alalla. Se kuroo umpeen teorian ja käytännön välisen kuilun muuntamalla tieteellistä tietoa konkreettisiksi tuloksiksi, jotka vaikuttavat myönteisesti yksilöihin, organisaatioihin, yhteisöihin tai toimialoihin. Soveltavan tutkimuksen avulla voimme kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jalostaa nykyisiä käytäntöjä ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä näyttöön perustuen. Keskittymällä käytännön sovelluksiin soveltava tutkimus edistää edistystä eri aloilla, mikä johtaa viime kädessä yhteiskunnalliseen edistykseen ja parannuksiin. Se toimii innovoinnin, talouskasvun sekä yksilöiden ja yhteisöjen yleisen parantamisen liikkeellepanevana voimana. 

Mitä on soveltava tutkimus ja sen tarkoitus?

Soveltava tutkimus on systemaattinen ja käytännöllinen lähestymistapa todellisen maailman ongelmien tutkimiseen ja käytännön ratkaisujen löytämiseen. Siinä sovelletaan tieteellisiä menetelmiä ja tekniikoita tietojen keräämiseen ja analysointiin, kokeiden tekemiseen ja näyttöön perustuvien suositusten laatimiseen. Soveltavan tutkimuksen ensisijaisena tarkoituksena on vastata eri alojen erityiskysymyksiin tai haasteisiin. Sen tavoitteena on parantaa olemassa olevia käytäntöjä, prosesseja tai tuotteita, validoida toimenpiteiden tai ohjelmien tehokkuus, antaa tietoa poliittisista päätöksistä ja edistää näyttöön perustuvien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa. 

Sovellettua tutkimusta käytettäessä

Sovelletun tutkimuksen yleisiä sovelluksia ovat muun muassa:

Liiketoiminta ja markkinointi

Sovelletun tutkimuksen avulla organisaatiot voivat saada arvokasta tietoa kuluttajien käyttäytymisestä, arvioida markkinointistrategioita, arvioida markkinasuuntauksia ja tunnistaa mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja innovointiin.

Terveydenhuolto ja lääketiede

Soveltavaa tutkimusta tehdään lääketieteellisten hoitojen, toimenpiteiden ja terveydenhuoltopolitiikkojen tehokkuuden arvioimiseksi. Se auttaa parantamaan potilaiden hoitotuloksia, optimoimaan terveydenhuollon jakelujärjestelmiä ja antamaan tietoa näyttöön perustuvista lääketieteellisistä käytännöistä.

Koulutus

Koulutuksessa soveltava tutkimus antaa tietoa opetussuunnitelmien kehittämiseen, arvioi ohjelmien tehokkuutta, ohjaa näyttöön perustuvaa opetusta, antaa tietoa poliittisille päätöksille, tukee ammatillista kehitystä ja optimoi oppilaiden arviointia ja arviointia.

Julkinen politiikka ja hallinto

Poliittiset päättäjät voivat hyödyntää tietoon perustuvaa tietoa päätöksenteon perustana, arvioida ohjelmien tehokkuutta ja parantaa hallintokäytäntöjä. Tämä lähestymistapa edistää näyttöön perustuvaa päätöksentekoa, lisää avoimuutta ja helpottaa tehokasta ja oikeudenmukaista hallintoa.

Ympäristötutkimus

Soveltavaa tutkimusta käytetään ympäristöhaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, saastumisen ja luonnonvarojen hallinnan, ratkaisemiseen. Se auttaa kehittämään kestäviä toimintatapoja, arvioimaan politiikkojen ja hankkeiden ympäristövaikutuksia ja ohjaamaan luonnonsuojelutoimia.

Tekniikka ja tekniikka

Tekniikan ja tekniikan alojen soveltavassa tutkimuksessa kehitetään ja parannetaan tuotteita, järjestelmiä ja prosesseja tehokkuuden optimoimiseksi ja tekniikan edistämiseksi sekä ratkaistaan käytännön ongelmia innovatiivisilla ratkaisuilla.

Maatalous ja elintarviketieteet

Soveltavaa tutkimusta tehdään maatalouskäytäntöjen ja satojen parantamiseksi, elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi ja kestävien viljelymenetelmien kehittämiseksi. Siinä käsitellään elintarvikkeiden tuotantoon, jakeluun ja ympäristövaikutuksiin liittyviä haasteita.

Sovelletun tutkimuksen tyypit

Soveltava tutkimus sisältää erilaisia tutkimuksia, jotka on räätälöity käytännön ongelmien ratkaisemiseksi ja päätöksenteon tukemiseksi. Yleisiä soveltavan tutkimuksen tyyppejä ovat:

Arviointitutkimus

Tämäntyyppisessä tutkimuksessa keskitytään arvioimaan ohjelmien, toimenpiteiden, politiikkojen tai aloitteiden vaikuttavuutta, tehokkuutta ja vaikutuksia. Siinä mitataan tuloksia, yksilöidään vahvuudet ja heikkoudet ja annetaan suosituksia parannuksista.

Toimintatutkimus

Toimintatutkimukseen kuuluu yhteistoiminnallinen tutkimus ja ongelmanratkaisu todellisissa ympäristöissä. Siinä korostetaan sidosryhmien aktiivista osallistumista käytännön haasteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen, mikä johtaa usein välittömiin muutoksiin tai toimenpiteisiin.

Tutkimus ja kehitys

T&K on eräänlaista soveltavaa tutkimusta, jonka tavoitteena on luoda innovatiivisia tuotteita ja palveluja markkinoiden tarpeisiin. Se edellyttää markkinatietojen keräämistä, olemassa olevien tuotteiden parantamista ja uusien tuotteiden kehittämistä asiakkaiden tarpeiden täyttämiseksi ja organisaation tehokkuuden lisäämiseksi.

Poliittinen tutkimus

Poliittinen tutkimus tuottaa näyttöön perustuvia suosituksia poliittisille päättäjille, ja sillä on ratkaiseva merkitys politiikan kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. Analysoimalla nykyistä politiikkaa ja yksilöimällä alueita, joilla on parantamisen varaa, tutkimuksella pyritään muokkaamaan tehokkaita ja tietoon perustuvia päätöksentekoprosesseja.

Tiedonkeruumenetelmät

Tiedonkeruumenetelmillä tarkoitetaan tekniikoita ja lähestymistapoja, joita käytetään tietojen keräämiseen tutkimustarkoituksiin. Menetelmät vaihtelevat tutkimuskysymyksen luonteen, tarvittavien tietojen tyypin ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Seuraavassa on joitakin yleisiä tiedonkeruumenetelmiä:

Kyselyt

Siinä kerätään tietoja strukturoiduilla kyselylomakkeilla tai haastatteluilla. Ne voidaan toteuttaa henkilökohtaisesti, puhelimitse, postitse tai verkossa. Kyselytutkimukset ovat hyödyllisiä, kun halutaan kerätä tietoja suurelta joukolta osallistujia ja saada itse ilmoitettuja tietoja asenteista, mielipiteistä, käyttäytymisestä tai demografisista tiedoista.

Haastattelut

Haastatteluissa käydään yksilö- tai ryhmäkeskusteluja osallistujien kanssa yksityiskohtaisten tietojen keräämiseksi. Haastattelut voivat olla strukturoituja (ennalta määritellyt kysymykset), puolistrukturoituja (ohjaavat kysymykset) tai strukturoimattomia (avoin keskustelu). Haastattelut ovat hyödyllisiä monimutkaisten aiheiden tutkimisessa, syvällisten näkemysten keräämisessä ja osallistujien näkökulmien ymmärtämisessä.

Havainnot

Havainnointimenetelmässä tarkkaillaan ja tallennetaan käyttäytymistä, toimintaa tai tapahtumia niiden luonnollisissa ympäristöissä. Tutkijat voivat olla osallistuvia havainnoitsijoita (jotka osallistuvat aktiivisesti havainnoitavaan kontekstiin) tai ei-osallistuvia havainnoitsijoita (jotka havainnoivat etäältä). Havainnointi on arvokasta sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden, käyttäytymisen ja mallien tutkimisessa todellisissa yhteyksissä.

Kokeet

Kokeissa muuttujia manipuloidaan valvotuissa olosuhteissa syy-seuraussuhteiden määrittämiseksi. Osallistujat jaetaan eri koeolosuhteisiin, ja tietoja kerätään manipuloitujen muuttujien vaikutuksen arvioimiseksi. Kokeiden avulla tutkijat voivat tutkia syy-yhteyksiä ja testata hypoteeseja.

Tietojen analysointimenetelmät

Aineiston analyysimenetelmät ovat tekniikoita ja menettelyjä, joita käytetään tutkimuksessa kerättyjen tietojen analysointiin ja tulkintaan. Nämä menetelmät auttavat tutkijoita ymmärtämään aineistoa, tunnistamaan malleja, tekemään johtopäätöksiä ja vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysillä on keskeinen rooli tutkimuksessa, sillä se muuttaa raakadatan merkityksellisiksi oivalluksiksi ja tukee näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Joitakin yleisiä data-analyysimenetelmiä ovat mm:

Kuvailevat tilastot

Kuvailevissa tilastoissa esitetään yhteenveto ja kuvaus aineiston pääpiirteistä. Niitä ovat esimerkiksi keskiarvo, mediaani, moodi, keskihajonta ja frekvenssijakaumat. Kuvailevat tilastot antavat tilannekuvan aineiston keskeisestä taipumuksesta, hajonnasta ja jakaumasta.

Päättelytilastot

Johtopäätöstilastot tekevät otoksen perusteella päätelmiä tai johtopäätöksiä perusjoukosta. Näiden menetelmien avulla tutkijat voivat testata hypoteeseja, määrittää tilastollisen merkitsevyyden ja tehdä yleistyksiä. Esimerkkejä päättelytilastoista ovat t-testit, varianssianalyysi (ANOVA), regressioanalyysi ja khiin neliö -testit.

Tiedonlouhinta

Tiedonlouhinnassa käytetään laskennallisia algoritmeja kuvioiden, suuntausten ja suhteiden löytämiseksi suurista tietokokonaisuuksista. Se auttaa tunnistamaan piilossa olevia oivalluksia ja luomaan ennustavia malleja. Tiedonlouhintatekniikoihin kuuluvat assosiaatiosääntöjen louhinta, luokittelu, klusterointi ja poikkeamien havaitseminen.

Sovellettu tutkimusmenetelmä

Sovelletut tutkimusmenetelmät tarkoittavat järjestelmällistä lähestymistapaa, jota käytetään soveltavien tutkimusten toteuttamiseen. Se on sarja vaiheita ja menettelyjä, joiden tarkoituksena on kerätä merkityksellistä tietoa, analysoida sitä ja tehdä mielekkäitä johtopäätöksiä todellisten ongelmien ratkaisemiseksi tai käytännön ratkaisujen tarjoamiseksi. Sovelletun tutkimuksen metodiikkaan kuuluvat tyypillisesti seuraavat keskeiset osatekijät:

Ongelman tunnistaminen

Sovelletun tutkimusmenetelmän ensimmäinen vaihe on ongelman tai kysymyksen selkeä määrittely ja ymmärtäminen. Perusteellisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen, asiantuntijoiden kuuleminen ja sidosryhmien mukaan ottaminen ovat olennaisia vaiheita, jotta ongelman asiayhteydestä, laajuudesta ja mahdollisista vaikutuksista saadaan tietoa.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimusasetelman kehittäminen edellyttää sopivan tutkimusmenetelmän, kuten kvantitatiivisen, kvalitatiivisen tai yhdistelmämenetelmän, määrittämistä tutkimustavoitteiden ja ongelman luonteen perusteella. Siihen kuuluu myös sopivien tiedonkeruumenetelmien, otantamenetelmien ja tietojen analysointimenetelmien valinta.

Tiedonkeruu

Tiedonkeruumenetelmät valitaan tutkimussuunnitelman ja tarvittavien tietojen tyypin perusteella. Yleisiä tiedonkeruumenetelmiä ovat kyselyt, haastattelut, havainnot, kokeet, tapaustutkimukset ja asiakirja-analyysi. Tiukoilla tiedonkeruumenetelmillä varmistetaan, että kerätään tarkkaa ja luotettavaa, tutkimusongelman kannalta merkityksellistä tietoa.

Tietojen analysointi

Tietojen analysoinnissa on kyse kerättyjen tietojen käsittelystä, järjestämisestä ja tulkinnasta, jotta niistä saataisiin merkityksellisiä oivalluksia. Tietojen luonteesta riippuen voidaan käyttää kvantitatiivisia analyysitekniikoita, kuten tilastollista analyysia, regressioanalyysia tai tiedonlouhintaa. Laadullisia analyysitekniikoita, kuten temaattista analyysia tai sisällönanalyysia, voidaan käyttää tekstimuotoiseen tai laadulliseen aineistoon.

Tulokset ja päätelmät

Analysoitua aineistoa käytetään johtopäätösten tekemiseen, mallien tunnistamiseen ja tutkimusongelmaan liittyvien johtopäätösten tekemiseen. Tulokset esitetään selkeästi ja tiiviisti, usein taulukoiden, kaavioiden tai visualisointien avulla. Johtopäätöksiä olisi tuettava aineiston analyysistä saadulla todistusaineistolla, ja niiden olisi oltava linjassa tutkimustavoitteiden kanssa.

Esimerkkejä soveltavasta tutkimuksesta

Sovelletun tutkimuksen esimerkit havainnollistavat, miten tämä koskee todellisia ongelmia, ja tavoitteena on tarjota käytännön ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus eri aloilla. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä soveltavasta tutkimuksesta eri aloilta:

Terveydenhuolto

Terveydenhuollossa keskitytään löytämään käytännön ratkaisuja, joilla parannetaan potilaiden hoitoa ja hoitotuloksia. Esimerkiksi tutkimus, jossa tutkitaan uuden lääketieteellisen hoidon tai terapian tehokkuutta tietyn sairauden hoidossa, katsotaan soveltavaksi tutkimukseksi.

Koulutus

Ensisijaisena tavoitteena on lisätä opetusmenetelmiä, opetussuunnitelmien kehittämistä ja opiskelijoiden oppimistuloksia. Tähän kuuluu erilaisten opetusmenetelmien tehokkuuden arviointi ja sellaisten toimenpiteiden suunnittelu, joilla edistetään opiskelijoiden sitoutumista ja saavutuksia.

Liiketoiminta ja markkinointi

Liiketoiminnan ja markkinoinnin alalla painotetaan organisaatioiden kohtaamien käytännön kysymysten käsittelyä. Tähän voi kuulua kuluttajien käyttäytymisen analysointi vaikuttavien markkinointistrategioiden laatimiseksi tai markkinatutkimuksen tekeminen uuden tuotteen käyttöönoton kannattavuuden arvioimiseksi. Tällaiset pyrkimykset vastaavat soveltavan tutkimuksen periaatteita.

Ympäristötieteet

Tavoitteena on kehittää käytännön ratkaisuja ympäristöhaasteisiin vastaamiseksi. Tämä voi käsittää saastumisen vaikutusten tutkimisen ekosysteemeihin, kestävien käytäntöjen laatimisen tai suojelualoitteiden tehokkuuden arvioinnin. Nämä pyrkimykset vastaavat soveltavan tutkimuksen periaatteita.

Tekniikka ja teknologia

Tekniikan ja teknologian soveltavassa tutkimuksessa painotetaan kekseliäiden ratkaisujen luomista reaalimaailman ongelmiin. Tämä voi tarkoittaa tutkimustoimintaa, jonka tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, jalostaa valmistustekniikoita tai kehittää uusia materiaaleja.

Online Infographic Maker for Science

Mind the Graph avulla tutkijat voivat esittää monimutkaista tietoa visuaalisesti miellyttävällä ja helppokäyttöisellä tavalla. Laaja kirjasto mukautettavia malleja, kuvakkeita, kuvituksia ja kaavioita tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden luoda vaivattomasti visuaalisesti upeita infografiikoita, julisteita ja esityksiä, jotka välittävät tehokkaasti tieteelliset käsitteet ja tiedot. Mind the Graph säästää aikaa ja vaivaa, mutta myös varmistaa, että tieteellinen tieto esitetään visuaalisesti houkuttelevalla tavalla, joka kiehtoo yleisöä ja lisää tutkimuksen vaikuttavuutta. 

logo-tilaus

Tilaa uutiskirjeemme

Eksklusiivista korkealaatuista sisältöä tehokkaasta visuaalisesta
tiedeviestintä.

- Eksklusiivinen opas
- Suunnitteluvinkkejä
- Tieteelliset uutiset ja suuntaukset
- Oppaat ja mallit