Kirjallisuuskatsauksen olennaiset osat

Kirjallisuuskatsaus on akateemisen tutkimuksen kulmakivi, koska se tarjoaa perusteellisen yleiskatsauksen ja kriittisen analyysin tiettyä aihetta käsittelevien aiemmin julkaistujen tieteellisten teosten sisällöstä. Kun tutkijat lähtevät älylliselle matkalleen, on yhä tärkeämpää ymmärtää tehokkaan ja vakuuttavan kirjallisuuskatsauksen laatimiseen liittyvät keskeiset osatekijät.

Kirjallisuuskatsauksen olennaisia osia tarkastellaan perusteellisesti tässä artikkelissa. Tutkijat voivat parantaa työnsä laatua ja uskottavuutta, lisätä merkittävästi lisäarvoa nykyiseen tietämykseen ja rakentaa vahvan perustan tulevalle tutkimukselle ymmärtämällä nämä osatekijät perusteellisesti.

Mikä on kirjallisuuskatsaus?

Kirjallisuuskatsaus on kriittinen ja perusteellinen tarkastelu kaikista aiemmin julkaistuista tieteellisistä teoksista, jotka liittyvät tiettyyn tutkimusaiheeseen tai -kysymykseen, mukaan lukien kirjat, lehdet, väitöskirjat ja konferenssiasiakirjat. Se toimii tietämyksen synteesinä, joka antaa yleiskatsauksen ja arvion tietyn alan tai aihepiirin olemassa olevasta kirjallisuudesta.

Kirjallisuuskatsauksen päätavoitteena on tunnistaa, tutkia ja tiivistää tärkeimmät johtopäätökset, käsitteet, teoriat, menetelmät ja kiistat, joita olemassa olevassa kirjallisuudessa on esitetty. Siinä pyritään määrittämään olemassa olevan tiedon taso, tunnistamaan mahdolliset aukot tai epäjohdonmukaisuudet ja osoittamaan alat, jotka vaativat lisätutkimusta.

Hyvin toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen kuuluu asiaankuuluvien lähteiden perusteellinen etsiminen, niiden arvon kriittinen arviointi sekä tietojen organisoitu ja johdonmukainen yhteenveto. Se auttaa tutkijoita sijoittamaan oman työnsä laajempaan akateemiseen kontekstiin, tunnistamaan tutkimuskysymyksiä tai puutteita, joihin on vastattava, ja rakentamaan olemassa olevan tiedon varaan.

Tutkijat voivat lisäksi osoittaa asiantuntemustaan aiheesta, osoittaa ymmärtävänsä asiaan liittyvät teoriat ja käsitteet ja luoda kirjallisuuskatsauksen avulla pohjan oman tutkimuksensa teoreettiselle viitekehykselle. Kirjallisuuskatsausta voidaan käyttää jo julkaistujen teosten kriittiseen tarkasteluun, muiden näkökulmien arviointiin ja tietyn aiheen älyllisen keskustelun lisäämiseen.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoitus

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on antaa perusteellinen yleiskatsaus ja analyysi tiettyä aihetta koskevasta olemassa olevasta tiedosta, tutkimuksesta ja tieteellisestä kirjallisuudesta. Se täyttää useita olennaisia tarkoituksia akateemisissa ja tutkimuksellisissa yhteyksissä, kuten seuraavat:

Asettaa asiayhteyden tekemällä yhteenvedon nykyisestä tietämyksestä ja yksilöimällä puutteet.
Määrittää lisätutkimuksia edellyttävät alueet.
Arvioi olemassa olevan tutkimuksen laatua.
Estää kopioinnin ja plagioinnin varmistamalla uutuuden.
Tukee teoreettisia viitekehyksiä ja hypoteeseja.
Syntetisoi ja tiivistää monia olemassa olevan tiedon lähteitä.
Tietoa tutkimusmenetelmiä koskevista päätöksistä.
Ohjaa tutkimuksen suuntaa.

Esimerkkejä kirjallisuuskatsauksista

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä kirjallisuuskatsauksista:

Siirron jälkeinen diabetes: A Systematic Literature Review

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarjota perusteellinen katsaus elinsiirron jälkeistä diabetesta (PTD) koskevaan kirjallisuuteen tällä hetkellä. Katsauksen päätavoitteina on tarkastella parhaita hoitokäytäntöjä ja arvioida kattavasti PTD:n esiintyvyyttä sekä sen riskitekijöitä ja ennustetekijöitä. Katsauksella pyritään edistämään tietämystä PTD:stä ja parantamaan potilaiden hoitoa elinsiirtoympäristöissä yhdistämällä ja arvioimalla asiaa koskevia tutkimuksia.

Lasten hyvinvointi: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa arvioidaan kattavasti lasten hyvinvointitutkimuksen nykytilaa tarkastelemalla olemassa olevaa englanninkielistä kirjallisuutta. Katsauksessa käsitellään keskeisiä tutkimuskysymyksiä, kuten lasten hyvinvoinnin määritelmää, lasten hyvinvointia edistäviä osa-alueita, lasten hyvinvoinnin mittaamiseen käytettyjä indikaattoreita ja lasten hyvinvoinnin mittaamiseen käytettyjä menetelmiä. Tämän katsauksen tulokset auttavat ymmärtämään lasten hyvinvointia syvällisemmin ja voivat antaa tietoa politiikoista ja toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään lasten myönteisiä tuloksia.

Psykologinen turvallisuus: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarjota kattava analyysi psykologista turvallisuutta koskevasta empiirisestä tutkimuksesta, mukaan lukien sen edeltävät tekijät, tulokset ja moderaattorit eri analyysitasoilla. Koska empiirinen näyttö tällä alalla kasvaa, systemaattinen katsaus on tarpeen olemassa olevan kirjallisuuden synteesin tekemiseksi. Empiiristen tutkimusten tarkastelun lisäksi tässä tutkimuksessa tunnistetaan puutteita ja korostetaan, että on tärkeää integroida keskeiset teoreettiset näkökulmat, jotta voimme paremmin ymmärtää, miten psykologinen turvallisuus kehittyy ja vaikuttaa työn tuloksiin eri analyysitasoilla. Lisäksi katsauksessa esitetään ehdotuksia tulevia empiirisiä tutkimuksia varten, jotta tietämyksemme psykologisesta turvallisuudesta lisääntyisi.

Kirjallisuuskatsausten tyypit

On olemassa erilaisia kirjallisuuskatsauksia, joita tutkijat voivat käyttää tutkimustavoitteidensa ja aiheen luonteen perusteella. Seuraavassa on lyhyt kuvaus kustakin tyypistä:

Kronologinen

Järjestää tutkimuksen kronologiseen järjestykseen havainnollistaakseen ideoiden ja teorioiden historiallista kehitystä ajan kuluessa.

Teemakohtainen

Keskitytään tutkimusten yhteisiin teemoihin tai aiheisiin, jotta aihepiiristä saadaan kattava analyysi.

Menetelmät

Arvioidaan aiemmissa tutkimuksissa käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tuodaan esiin vahvuudet, heikkoudet ja analyysitekniikat.

Teoreettinen

Analysoi ja syntetisoi tutkimuksessa käytettyjä teoreettisia viitekehyksiä ja malleja niiden merkityksen ja sovellettavuuden selvittämiseksi.

Integroiva

Menee tutkimusten tiivistämistä pidemmälle ja tunnistaa eri tutkimusten välisiä malleja, suhteita ja yhteyksiä, jotta aiheesta saadaan yhtenäinen käsitys.

Systemaattinen

käyttää tiukkoja ja ennalta määriteltyjä menetelmiä relevanttien tutkimusten valitsemiseen, arviointiin ja synteesiin. Se sisältää ennalta määritellyt hakukriteerit, sisäänotto- ja poissulkukriteerit sekä järjestelmällisen tietojen poiminnan, jotta voidaan minimoida puolueellisuus ja varmistaa kirjallisuuden perusteellinen analyysi.

Scoping

Kartoittaa laajasta tutkimusaiheesta olemassa olevaa kirjallisuutta ja tunnistaa keskeiset käsitteet ja lisätutkimuksen aiheet. Katsaukset ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun tutkimusalue on monimutkainen tai kun siitä puuttuu selkeä painopiste.

Meta-analyysi

Kvantitatiivinen synteesi useista tutkimuksista saaduista tiedoista tilastollisen analyysin avulla yhdistettyjen vaikutuskokojen tuottamiseksi ja vankkojen johtopäätösten tekemiseksi.

5 askelta kirjallisuuskatsauksen kirjoittamiseen

Kirjallisuuskatsauksen ei pitäisi olla pelkkä yhteenveto lähteistä. Sen tulisi osoittaa kriittistä ajattelua, analyysia ja kykyä yhdistää eri lähteistä saatuja tietoja tutkimustavoitteesi tueksi. Seuraavassa on kirjallisuuskatsauksen kirjoittamisen vaiheet:

1. Määrittele tavoitteesi

Selvitä kirjallisuuskatsauksesi tarkoitus. Määrittele, onko tarkoituksesi yleiskatsaus, tutkimusaukkojen tunnistaminen, hypoteesin tukeminen vai kriittinen analyysi.

2. Tee tutkimusta

Tee kattava haku asiaankuuluvasta tieteellisestä kirjallisuudesta käyttäen tietokantoja, akateemisia lehtiä, kirjoja ja muita hyvämaineisia lähteitä. Valitse artikkeleita, tutkimuksia ja lähteitä, jotka liittyvät suoraan tutkimusaiheeseesi.

3. Pohjan yhteenveto merkityksellisyydestä

Yhteenveto ja synteesi valittujen lähteiden keskeisistä havainnoista, väitteistä ja menetelmistä. Varmista, että yhteenvetosi liittyy suoraan tutkimustavoitteeseesi ja tarjoaa mielekkäitä näkemyksiä.

4. Kehitä tarkastelu loogisesti

Järjestä kirjallisuuskatsaus loogisesti. Voit jäsentää sen kronologisesti, temaattisesti tai muiden asiaankuuluvien luokkien perusteella. Esitä pääkohdat ja alateemat selkeästi ja luo yhteyksiä ja suhteita lähteiden välille.

5. Sisällytä viitteet/viitattu teosluettelo

Mainitse asianmukaisesti kaikki kirjallisuuskatsauksessa käyttämäsi lähteet. Noudata asianmukaista viittaustyyliä (kuten APA, MLA tai Harvard) ja anna täydelliset ja tarkat tiedot kustakin lähteestä viitteissä tai lähdeluettelossa.

Ero kirjallisuuskatsauksen ja kommentoidun kirjallisuusluettelon välillä

Kirjallisuuskatsaus ja kommentoitu bibliografia ovat kaksi erillistä akateemista kirjoitustehtävää, joilla on eri tarkoitus.

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarjota kattava ja kriittinen analyysi tiettyä tutkimusaihetta koskevasta olemassa olevasta kirjallisuudesta. Siihen kuuluu asiaankuuluvien tieteellisten lähteiden keskeisten tulosten, teorioiden ja menetelmien tiivistäminen, arviointi ja synteesin tekeminen.

Merkinnöin varustetuissa kirjallisuusluetteloissa keskitytään sen sijaan antamaan tiivis yleiskatsaus ja arviointi (huomautus) kustakin mainitusta lähteestä. Siinä pyritään valistamaan lukijaa lähteiden laadusta, merkityksellisyydestä ja sisällöstä.

Lisätietoja kommentoiduista kirjallisuusluetteloista saat artikkelista täällä jossa selitetään yksityiskohtaisesti, mitä kommentoitu bibliografia on ja miten se luodaan.

Kirjallisuuskatsaus kattaa laajemman kirjallisuusvalikoiman ja edellyttää syvällisempää analyysia, kun taas selityksin varustettu kirjallisuusluettelo keskittyy suppeampaan lähteiden valikoimaan ja sisältää tiiviit selitykset jokaisesta merkinnästä.

Päätelmä

Noudattamalla tässä artikkelissa käsiteltyjä kirjallisuuskatsauksen keskeisiä osatekijöitä tutkijat voivat varmistaa laadukkaan katsauksen. Huolellinen suunnittelu, järjestelmällinen haku, kriittinen arviointi, organisointi, synteesi, analyysi ja tehokas viestintä ovat avainasemassa. Näiden osatekijöiden hallitseminen antaa tutkijoille mahdollisuuden tuoda arvokkaita näkemyksiä ja edistää tietämystä omalla alallaan. Hyvin toteutettu kirjallisuuskatsaus toimii vankan tutkimuksen perustana ja helpottaa uusia löytöjä.

Kommunikoi tieteestä VIsually parhaan ja ilmaisen Infographic Makerin voimalla.

The Mind the Graph tarjoaa tutkijoille tehokkaan ja ilmaisen infografiikkatyökalun tieteen visuaaliseen viestintään. Tämän alustan avulla tutkijat voivat välittää tehokkaasti monimutkaisia tutkimustuloksia, käsitteitä ja tietoja kiinnostavien ja huomiota herättävien infografiikkojen avulla. Mind the Graph antaa tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää visuaalisen tarinankerronnan voimaa ja tehdä tutkimuksestaan helposti lähestyttävää, mieleenpainuvaa ja vaikuttavaa laajemmalle yleisölle.