{"id":8093,"date":"2018-08-29T18:35:21","date_gmt":"2018-08-29T21:35:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.mindthegraph.com\/?p=8093"},"modified":"2022-11-21T10:48:05","modified_gmt":"2022-11-21T13:48:05","slug":"scientific-paper-format","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/scientific-paper-format\/","title":{"rendered":"Tarvitseeko tieteellisen artikkelin muoto vallankumousta?"},"content":{"rendered":"

Tieteellisen paperin muoto oli vallankumous tieteess\u00e4. Sit\u00e4 ennen tieteellinen viestint\u00e4 tapahtui muutaman tutkijan kesken kirjeit\u00e4 ja harvinaisia kirjoja k\u00e4ytt\u00e4en. Sitten XVII vuosisadalla syntyi vallankumous tieteellisen viestinn\u00e4n parantamiseksi. Ensimm\u00e4iset tieteelliset aikakauslehdet mahdollistivat tulosten, tietojen ja uusien tekniikoiden levitt\u00e4misen laajemmassa mittakaavassa. Tieteellinen lehti edisti tieteellist\u00e4 ja teknist\u00e4 kehityst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtui 350 vuotta sitten. Hiljattain julkaistiin artikkeli The Atlantic -lehdess\u00e4, Tieteellinen paperi on vanhentunut<\/a>, <\/em>ehdottaa <\/em>tarvitsemme uuden vallankumouksen tiedeviestinn\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 aihe, josta tutkijoiden on keskusteltava. Onnistummeko tulosten esitt\u00e4misess\u00e4 nykyisess\u00e4 julkaisumuodossa? Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 tieteellinen julkaisumuoto esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudet tiedot 2000-luvulla?<\/p>\n

Ensimm\u00e4isten tieteellisten julkaisujen julkaisemisen j\u00e4lkeen on tapahtunut vain v\u00e4h\u00e4n muutoksia. Kyll\u00e4, julkaisemme verkossa. K\u00e4yt\u00e4mme kuitenkin \"virtuaalisia paperiarkkeja\", joita kutsutaan pdf:ksi. Havainnollistamaan kyseenalaistamista James Somers, atlanticin artikkelin kirjoittaja, mainitsee esimerkin, jonka antoi Bret Victor, Applella ty\u00f6skennellyt tutkija:  \"Gutenbergin j\u00e4lkeen kirjapainoa k\u00e4ytettiin l\u00e4hinn\u00e4 j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n Raamatun kalligrafiaa.<\/em> Nykyaikaisen kirjan keksiminen vaati l\u00e4hes 100 vuotta teknisi\u00e4 ja k\u00e4sitteellisi\u00e4 parannuksia. Koko ajan oli olemassa uusi painotekniikka, mutta sit\u00e4 k\u00e4ytettiin vain j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n vanhoja v\u00e4lineit\u00e4.\" Nyt,<\/em> ylivoimaisesti suosituin v\u00e4line, jolla voimme kertoa tuloksistamme, on PDF-tiedosto, joka on kirjaimellisesti simulaatio paperista.<\/p>\n

\"22195957_1947280412177848_2475541483841163827_n\"<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen tieteellisen artikkelin muoto oli yleens\u00e4 suorempi, lyhyempi ja v\u00e4hemm\u00e4n muodollinen kuin nykyisten paperien. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kehittyneemm\u00e4ksi tiede muuttuu, sit\u00e4 vaikeampaa on viesti\u00e4 tieteellisill\u00e4 papereilla. K\u00e4yt\u00e4mme kehittyneit\u00e4 ohjelmistoja tietojemme tuottamiseen, ja meid\u00e4n on esitett\u00e4v\u00e4 ne paperimuodossa. Ohjelmisto on dynaaminen v\u00e4line, paperi ei.<\/em><\/p>\n

Viime vuonna Nature-lehti julkaisi verkossa artikkelin Se ei koske vain sinua: tiedejulkaisuja on yh\u00e4 vaikeampi lukea.<\/a> <\/strong>keskustelemaan jargonin lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 nykyisess\u00e4 tieteellisess\u00e4 artikkelimuodossa.
\n<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

Somersin mukaan, nyky\u00e4\u00e4n paperit ovat pidempi\u00e4 kuin koskaan ja t\u00e4ynn\u00e4 jargonia ja symboleja.<\/em> Ne ovat riippuvaisia tietokoneohjelmien ketjuista, jotka tuottavat tietoja, puhdistavat tietoja, piirt\u00e4v\u00e4t tietoja ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tilastollisia malleja. N\u00e4m\u00e4 ohjelmat ovat yleens\u00e4 niin huolimattomasti kirjoitettuja ja niin keskeisi\u00e4 tulosten kannalta, ett\u00e4 se on johtanut replikointikriisiin tai toisin sanoen siihen, ett\u00e4 artikkeli ei pysty suorittamaan perusteht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4: raportoimaan siit\u00e4, mit\u00e4 olet itse asiassa havainnut, riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti, jotta joku muu voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen itse.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tilanteen muuttamiseksi monet tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t omia ohjelmistojaan. Tai he siirtyv\u00e4t akateemisesta maailmasta yksityisiin yrityksiin ja start-up-yrityksiin. Somers mainitsee t\u00e4m\u00e4n selitt\u00e4miseksi Galileon: \"Galileo ei voinut menn\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n ostamaan kaukoputkea, vaan h\u00e4nen oli rakennettava oma.\"<\/p>\n

Olemme samaa mielt\u00e4 t\u00e4st\u00e4. Mind the Graph syntyi tarpeesta esitt\u00e4\u00e4 tuloksemme ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 tavalla. Olemme tutkijoita, jotka uskovat hyv\u00e4n tiedeviestinn\u00e4n mullistavaan voimaan tieteess\u00e4.<\/p>\n

Haluatko lukea lis\u00e4\u00e4 tieteellisest\u00e4 viestinn\u00e4st\u00e4 ja tieteellisen artikkelin muodosta? Tutustu postauksiimme:<\/p>\n