{"id":28335,"date":"2023-06-19T10:23:12","date_gmt":"2023-06-19T13:23:12","guid":{"rendered":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/thca-copy\/"},"modified":"2023-06-23T15:50:38","modified_gmt":"2023-06-23T18:50:38","slug":"what-is-theoretical-framework","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/mika-on-teoreettinen-kehys\/","title":{"rendered":"Ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mik\u00e4 on teoreettinen viitekehys"},"content":{"rendered":"

Teoreettinen viitekehys on olennainen osa mit\u00e4 tahansa tutkimusta, sill\u00e4 se tarjoaa k\u00e4sitteellisen rakenteen tietojen j\u00e4rjest\u00e4miselle ja mielekk\u00e4iden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiselle. Se tarjoaa systemaattisen l\u00e4hestymistavan tutkimusongelmien ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja analysointiin, ja sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjaamaan tutkimusta monilla eri tieteenaloilla. Sen t\u00e4rkeydest\u00e4 huolimatta monet tutkijat kamppailevat selke\u00e4n ja tehokkaan teoreettisen viitekehyksen kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa selitet\u00e4\u00e4n kattavasti, mit\u00e4 teoreettinen viitekehys on, mik\u00e4 on sen tarkoitus, osatekij\u00e4t, tyypit ja sovellukset sek\u00e4 annetaan vaiheittaiset ohjeet teoreettisen viitekehyksen laatimiseen ja kirjoittamiseen. Annamme my\u00f6s esimerkkej\u00e4 teoreettisista viitekehyksist\u00e4 ja keskustelemme niiden k\u00e4yt\u00f6n eduista ja haitoista.<\/p>\n\n\n\n

Teoreettinen viitekehys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on teoreettinen kehys? Teoreettinen viitekehys on joukko toisiinsa liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja ehdotuksia, jotka selitt\u00e4v\u00e4t tai ennustavat ilmi\u00f6it\u00e4 tai niiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Se on rakenne tai ajatuskehys, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkimusprosessin ohjaamiseen, ja se auttaa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n ja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n keskeiset k\u00e4sitteet, joita tutkitaan. Sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 tutkimuksen tiekarttana, joka tarjoaa tavan ohjata tutkimusprosessia ja auttaa tutkijoita tulkitsemaan tuloksiaan.<\/p>\n\n\n\n

Teoreettisen viitekehyksen tarkoitus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Teoreettisen viitekehyksen tarkoituksena on tarjota k\u00e4sitteellinen kehys tutkimukselle. Se auttaa j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimusprosessia ja ohjaa tutkimusmenetelmien valintaa, tiedonkeruuta ja -analyysia. Teoreettinen viitekehys auttaa tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri k\u00e4sitteiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hypoteeseja ja tutkimuskysymyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi se auttaa tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ker\u00e4ttyj\u00e4 tietoja ja tekem\u00e4\u00e4n mielekk\u00e4it\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mitk\u00e4 ovat teoreettisen viitekehyksen osatekij\u00e4t?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Teoreettisen viitekehyksen osatekij\u00f6it\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sitteet<\/h3>\n\n\n\n

K\u00e4sitteet ovat teoreettisen viitekehyksen rakennuspalikoita. Ne ovat abstrakteja ajatuksia tai yleistyksi\u00e4 tietyst\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4. Teoreettisessa viitekehyksess\u00e4 k\u00e4sitteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n rakenteeseen.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t kunkin k\u00e4sitteen merkityksen. Ne selvent\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 k\u00e4site tarkoittaa ja miten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kehyksess\u00e4. M\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, jotta keskeiset termit ymm\u00e4rrett\u00e4isiin yhteisesti ja jotta voidaan varmistaa, ett\u00e4 tutkijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samaa terminologiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ehdotukset<\/h3>\n\n\n\n

Propositiot ovat v\u00e4itteit\u00e4, jotka kuvaavat k\u00e4sitteiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. Ne ovat teorian rakennuspalikoita. Propositioiden avulla voidaan testata hypoteeseja ja kehitt\u00e4\u00e4 looginen ja johdonmukainen kehys tutkimukselle.<\/p>\n\n\n\n

Teoreettisen viitekehyksen tyypit<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Teoreettisia viitekehyksi\u00e4 on nelj\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

Psykologiset teoriat<\/h3>\n\n\n\n

Psykologiset teoriat pyrkiv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 prosesseja. Niiss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja psyykkisiin prosesseihin, ja niiss\u00e4 tutkitaan esimerkiksi motivaatiota, tunteita, havaitsemista, oppimista ja persoonallisuutta. Esimerkkej\u00e4 psykologisista teorioista ovat behaviorismi, kognitiivinen psykologia, psykoanalyyttinen teoria ja humanistinen psykologia.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliset teoriat<\/h3>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisissa teorioissa keskityt\u00e4\u00e4n siihen, miten yksil\u00f6t ovat vuorovaikutuksessa toistensa ja laajempien sosiaalisten rakenteiden kanssa. Niiss\u00e4 tarkastellaan esimerkiksi sosiaalista organisaatiota, sosiaalisia instituutioita, valtaa, eriarvoisuutta ja sosiaalista muutosta. Esimerkkej\u00e4 yhteiskuntateorioista ovat strukturaalinen funktionalismi, konfliktiteoria, symbolinen interaktionismi ja feminismi.<\/p>\n\n\n\n

Organisaatioteoriat<\/h3>\n\n\n\n

Organisaatioteorioissa keskityt\u00e4\u00e4n siihen, miten organisaatiot toimivat ja miten niit\u00e4 johdetaan. Niiss\u00e4 tarkastellaan muun muassa organisaatiorakennetta, kulttuuria, johtamista, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja viestint\u00e4\u00e4. Esimerkkej\u00e4 organisaatioteorioista ovat klassinen johtamisteoria, ihmissuhdeteoria ja kontingenssiteoria.<\/p>\n\n\n\n

Taloudelliset teoriat<\/h3>\n\n\n\n

Talousteorioissa keskityt\u00e4\u00e4n siihen, miten yksil\u00f6t ja yhteiskunnat jakavat resursseja ja tekev\u00e4t tuotantoa, kulutusta ja jakelua koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Niiss\u00e4 tarkastellaan esimerkiksi markkinarakenteita, talousj\u00e4rjestelmi\u00e4, kauppaa ja globalisaatiota. Esimerkkej\u00e4 talousteorioista ovat kapitalismi, sosialismi ja uusklassinen taloustiede.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\"\"<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Teoreettisten kehysten sovellukset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Teoreettisia viitekehyksi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monilla eri tieteenaloilla, joista joitakin ovat:<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskuntatieteet<\/h3>\n\n\n\n

Niiden avulla tutkitaan sosiaalisia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten asenteita, k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6iden ja ryhmien v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Esimerkiksi sosiologiassa teoreettista viitekehyst\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sosiaalisen luokan ja terveysvaikutusten v\u00e4list\u00e4 suhdetta.<\/p>\n\n\n\n

Luonnontieteet<\/h3>\n\n\n\n

Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luonnonilmi\u00f6iden, kuten hiukkasten, molekyylien ja atomien k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tutkimiseen. Esimerkiksi fysiikassa teoreettista viitekehyst\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n subatomisten hiukkasten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Humanistiset tieteet<\/h3>\n\n\n\n

Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kulttuuristen ja historiallisten ilmi\u00f6iden, kuten taiteen, kirjallisuuden ja musiikin, tutkimiseen. Esimerkiksi taidehistoriassa teoreettista viitekehyst\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietyn taiteellisen liikkeen kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teoreettisen viitekehyksen kehitt\u00e4misen vaiheet<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa esitet\u00e4\u00e4n teoreettisen viitekehyksen kehitt\u00e4misen vaiheet:<\/p>\n\n\n\n

1. M\u00e4\u00e4rittele tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset: <\/strong>Ensimm\u00e4inen vaihe teoreettisen viitekehyksen kehitt\u00e4misess\u00e4 on tutkimusongelman tunnistaminen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti ongelma, jota tutkimuksessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, ja yksil\u00f6id\u00e4\u00e4n erityiskysymykset, joihin tutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 tutkimusongelma ja kysymykset ovat t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4, mitattavissa ja saavutettavissa. N\u00e4in voidaan varmistaa, ett\u00e4 tutkimus on kohdennettu ja ett\u00e4 siit\u00e4 saadaan merkityksellisi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n\n\n\n

2. Kirjallisuuden tarkastelu: <\/strong>Kun tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset on tunnistettu, seuraavaksi tarkastellaan aihetta koskevaa kirjallisuutta. T\u00e4m\u00e4 auttaa tunnistamaan keskeiset k\u00e4sitteet ja suhteet, joita on tutkittu aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

3. Tunnista keskeiset k\u00e4sitteet:<\/strong> <\/em>Kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkijan olisi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 keskeiset k\u00e4sitteet, joita tutkitaan. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet olisi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 selke\u00e4sti ja j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 rakenteeseen.<\/p>\n\n\n\n

4. Kehitet\u00e4\u00e4n ehdotuksia: <\/strong>Kun keskeiset k\u00e4sitteet on tunnistettu, tutkijan on kehitett\u00e4v\u00e4 ehdotuksia, jotka kuvaavat niiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. N\u00e4iden v\u00e4itt\u00e4mien olisi perustuttava olemassa olevaan kirjallisuuteen, ja niiden olisi oltava testattavissa.<\/p>\n\n\n\n

5. Kehitet\u00e4\u00e4n hypoteeseja:<\/strong> <\/em>Tutkijan olisi laadittava ehdotusten perusteella hypoteeseja, joita voidaan testata tiedonkeruun ja analyysin avulla.<\/p>\n\n\n\n

6. Teoreettisen viitekehyksen testaaminen: <\/strong>Viimeinen vaihe teoreettisen viitekehyksen kehitt\u00e4misess\u00e4 on sen testaaminen tiedonkeruun ja analyysin avulla. N\u00e4in voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, onko kehys p\u00e4tev\u00e4 ja luotettava.<\/p>\n\n\n\n

Ohjeita teoreettisen viitekehyksen kirjoittamista varten<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Seuraavassa on ohjeita teoreettisen viitekehyksen laatimista varten:<\/p>\n\n\n\n