{"id":20210,"date":"2022-10-03T14:07:00","date_gmt":"2022-10-03T17:07:00","guid":{"rendered":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/abbreviations-in-scientific-papers-copy\/"},"modified":"2024-11-28T12:08:57","modified_gmt":"2024-11-28T15:08:57","slug":"research-paradigm","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/tutkimusparadigma\/","title":{"rendered":"Tutkimusparadigma: Johdanto esimerkkeineen"},"content":{"rendered":"

Jos aiot kirjoittaa tutkimusartikkelin, sinun on syyt\u00e4 olla tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 sinun on asetettava kriteerit, joiden perusteella rakennat l\u00e4hestymistavan, jota k\u00e4yt\u00e4t metodologiana ty\u00f6ss\u00e4si, mink\u00e4 vuoksi sinun on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 tutkimusparadigman k\u00e4site..<\/strong><\/p>\n\n\n\n

A tutkimusparadigma<\/strong>on yksinkertaisimmillaan tutkimussuunnitelman laatiminen, jonka avulla voit nopeasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten tutkimushankkeesi teoriat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t toimivat.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n artikkelin tarkoituksena on esitell\u00e4 tutkimusparadigmat ja selitt\u00e4\u00e4 ne mahdollisimman havainnollisesti ja esimerkkien avulla. <\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on tutkimusparadigma?<\/h2>\n\n\n\n

A tutkimusparadigma<\/strong> on menetelm\u00e4, malli tai malli tutkimuksen tekemist\u00e4 varten. Se on joukko ideoita, uskomuksia tai k\u00e4sityksi\u00e4, joiden puitteissa teoriat ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat toimia. Suurin osa paradigmoista on per\u00e4isin jommastakummasta tutkimusmenetelm\u00e4st\u00e4: positivismi <\/strong>tai interpretivismi<\/strong>. Jokaisessa tutkimushankkeessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jotakin tutkimusparadigmaa ohjeena tutkimusmenetelmien luomisessa ja tutkimushankkeen toteuttamisessa mahdollisimman laillisesti ja j\u00e4rkev\u00e4sti. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka paradigmoja oli periaatteessa kaksi, niist\u00e4 on syntynyt useita uusia paradigmoja erityisesti yhteiskuntatieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Pid\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 yhden paradigman valitseminen tutkimushankkeeseesi edellytt\u00e4\u00e4 kunkin l\u00e4hestymistavan ainutlaatuisten ominaisuuksien perusteellista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

Mitk\u00e4 ovat tutkimuksen kolme paradigmaa?<\/h2>\n\n\n\n

Jotta voit valita hankkeellesi parhaan tutkimusparadigman, sinun on ensin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 kolme pilaria: ontologia, epistemologia ja metodologia.<\/p>\n\n\n\n

Ontologia<\/h3>\n\n\n\n

Ontologia on todellisuuden luonnetta koskeva filosofinen teoria, jonka mukaan on olemassa joko yksi ainoa todellisuus tai ei mit\u00e4\u00e4n. Tarkemmin sanottuna ontologia vastaa kysymykseen: \"...Mit\u00e4 todellisuus on?<\/strong>” <\/p>\n\n\n\n

Epistemologia<\/h3>\n\n\n\n

Epistemologia on tiedon tutkimusta, jossa keskityt\u00e4\u00e4n tiedon p\u00e4tevyyteen, laajuuteen ja tiedonhankintatapoihin. Epistemologia pyrkii vastaamaan kysymykseen: \"...Miten voimme tuntea todellisuuden?<\/strong>“<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

Metodologialla tarkoitetaan yleisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, jotka tukevat sit\u00e4, miten sosiaalista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 tutkitaan ja miten saadun tiedon p\u00e4tevyys osoitetaan. Metodologinen kysymys on \"Miten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todellisuus\/vastaus?<\/strong>“<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

Mik\u00e4 on tutkimusparadigman tarkoitus?<\/h2>\n\n\n\n

Paradigman valitseminen tutkimushankkeelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 se luo perustan tutkimuksen tutkimukselle ja sen menetelmille. <\/p>\n\n\n\n

Paradigmassa tutkitaan, miten tietoa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja tutkitaan, ja siin\u00e4 hahmotellaan selke\u00e4sti tutkimuksen tavoite, motivaatio ja odotetut tulokset. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimusparadigman asianmukainen toteuttaminen tutkimuksessa antaa tutkijoille selke\u00e4n polun tutkia kiinnostuksen kohteena olevaa aihetta. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in ollen se antaa loogisen ja harkitun rakenteen sen toteuttamiselle sek\u00e4 parantaa ty\u00f6si laatua ja ammattitaitoasi.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkej\u00e4 tutkimusparadigmoista<\/h2>\n\n\n\n

Nyt kun olet ymm\u00e4rt\u00e4nyt n\u00e4m\u00e4 kolme pilaria ja tutkimusparadigman merkityksen, tarkastellaan esimerkkej\u00e4 paradigmoista, joita voit k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksessasi.<\/p>\n\n\n\n

Positivistinen paradigma<\/h3>\n\n\n\n

Positivistit uskovat yhteen ainoaan todellisuuteen, jota voidaan mitata ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kvantitatiivisia l\u00e4hestymistapoja t\u00e4m\u00e4n todellisuuden kvantifioimiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Positivismi tutkimuksessa on filosofia, joka liittyy todellisen tutkimuksen k\u00e4sitteeseen. Positivismiin perustuvassa tutkimusfilosofiassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tiukkaa l\u00e4hestymistapaa tietol\u00e4hteiden j\u00e4rjestelm\u00e4lliseen tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tulkinta- tai konstruktivistinen paradigma<\/h3>\n\n\n\n

Tulkitsevaa l\u00e4hestymistapaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useimmissa yhteiskuntatieteiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 laadullisissa tutkimuksissa, ja sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 todellisuuksia on useita eik\u00e4 vain yht\u00e4 todellisuutta. <\/p>\n\n\n\n

Tulkitsijoiden mukaan ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on monimutkaista, eik\u00e4 sit\u00e4 voida ennustaa ennalta m\u00e4\u00e4ritellyill\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyyksill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei ole kuin tieteellinen muuttuja, jota voidaan helposti hallita. Sana interpretivismi viittaa menetelmiin, joilla saadaan tietoa maailmankaikkeudesta ja jotka perustuvat ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle antamien merkitysten tulkintaan tai ymm\u00e4rt\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n

Pragmatismin paradigma<\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuskysymys m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pragmaattisuuden. Tutkimuskysymyksen luonteesta riippuen pragmatismi voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 positivistista ett\u00e4 tulkinnallista l\u00e4hestymistapaa samassa tutkimuksessa. <\/p>\n\n\n\n

Se on ongelmanratkaisufilosofia, jonka mukaan parhaita tutkimustekniikoita ovat ne, jotka edist\u00e4v\u00e4t tehokkaimman vastauksen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 tutkimuskysymykseen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkitaan tutkimusongelman monia n\u00e4k\u00f6kohtia k\u00e4ytt\u00e4en m\u00e4\u00e4r\u00e4llisten ja laadullisten l\u00e4hestymistapojen yhdistelm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Postpositivismin paradigma<\/h3>\n\n\n\n

Positivismin paradigma v\u00e4istyi postpositivismin paradigman tielt\u00e4, jossa kiinnitet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota todellisuuden subjektiivisuuteen ja poiketaan loogisten positivistien objektiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n

Postpositivismi etsii objektiivisia vastauksia pyrkim\u00e4ll\u00e4 tunnistamaan ja k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisia ennakkoluuloja tutkijoiden kehitt\u00e4miss\u00e4 ajatuksissa ja tiedoissa.<\/p>\n\n\n\n

Rakenna graafinen tiivistelm\u00e4, joka edustaa havaintojasi t\u00e4ydellisesti.<\/h2>\n\n\n\n

Graafisten tiivistelmien merkitys kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mutta mist\u00e4 aloittaa? Miten sinun pit\u00e4isi luoda sopiva graafinen tiivistelm\u00e4 artikkeliisi? <\/p>\n\n\n\n

Mind The Graph<\/a> on ihanteellinen ty\u00f6kalu t\u00e4h\u00e4n; k\u00e4yt\u00e4 malleja luodaksesi helposti p\u00e4tevimm\u00e4n graafisen tiivistelm\u00e4n kohdeyleis\u00f6llesi.<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
\n
Luo tehokkaita tieteellisi\u00e4 lukuja minuuteissa<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa annetaan yksityiskohtainen ja helposti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 johdatus tutkimusparadigmoihin esimerkkeineen.<\/p>","protected":false},"author":28,"featured_media":27474,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[959,28,38],"tags":[96,554,955,962],"yoast_head":"\nResearch Paradigm: An Introduction with Examples<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/tutkimusparadigma\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Research Paradigm: An Introduction with Examples\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/tutkimusparadigma\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Mind the Graph Blog\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-10-03T17:07:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-11-28T15:08:57+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/research-paradigm-blog.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1123\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"612\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jessica Abbadia\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:title\" content=\"Research Paradigm: An Introduction with Examples\" \/>\n<meta name=\"twitter:description\" content=\"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.\" \/>\n<meta name=\"twitter:image\" content=\"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/research-paradigm-blog.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jessica Abbadia\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minutes\" \/>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Research Paradigm: An Introduction with Examples","description":"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/tutkimusparadigma\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Research Paradigm: An Introduction with Examples","og_description":"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.","og_url":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/tutkimusparadigma\/","og_site_name":"Mind the Graph Blog","article_published_time":"2022-10-03T17:07:00+00:00","article_modified_time":"2024-11-28T15:08:57+00:00","og_image":[{"width":1123,"height":612,"url":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/research-paradigm-blog.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jessica Abbadia","twitter_card":"summary_large_image","twitter_title":"Research Paradigm: An Introduction with Examples","twitter_description":"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.","twitter_image":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/10\/research-paradigm-blog.jpg","twitter_misc":{"Written by":"Jessica Abbadia","Est. reading time":"5 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/research-paradigm\/","url":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/research-paradigm\/","name":"Research Paradigm: An Introduction with Examples","isPartOf":{"@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/#website"},"datePublished":"2022-10-03T17:07:00+00:00","dateModified":"2024-11-28T15:08:57+00:00","author":{"@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/#\/schema\/person\/96ecc2d785106e951f7773dc7c96d699"},"description":"This article provides a detailed and easy-to-understand introduction to research paradigms, including examples.","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/research-paradigm\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/research-paradigm\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/research-paradigm\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Research Paradigm: An Introduction with Examples"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/#website","url":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/","name":"Mind the Graph Blog","description":"Your science can be beautiful!","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/#\/schema\/person\/96ecc2d785106e951f7773dc7c96d699","name":"Jessica Abbadia","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/f477bd20199beb376b04b2fda9a2cec5?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/f477bd20199beb376b04b2fda9a2cec5?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jessica Abbadia"},"description":"Jessica Abbadia is a lawyer that has been working in Digital Marketing since 2020, improving organic performance for apps and websites in various regions through ASO and SEO. Currently developing scientific and intellectual knowledge for the community's benefit. Jessica is an animal rights activist who enjoys reading and drinking strong coffee.","sameAs":["https:\/\/www.linkedin.com\/in\/jessica-abbadia-9b834a13b\/"],"url":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/author\/jessica\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20210"}],"collection":[{"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20210"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55715,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20210\/revisions\/55715"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mindthegraph.com\/blog\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}